LähihistoriaPub Date : 2024-04-10DOI: 10.61559/lh.141825
Heidi Kurvinen
{"title":"Näkökohtia naishistoriaan ja historian käyttöön toisen aallon feminismissä","authors":"Heidi Kurvinen","doi":"10.61559/lh.141825","DOIUrl":"https://doi.org/10.61559/lh.141825","url":null,"abstract":"Näkökulma-artikkeli käsittelee historian käyttöä kotimaisen feminismin historiassa 1970- ja 1980-luvulla. Tarkastelu kiinnittyy sekä ruohonjuuritason aktivismiin että akateemisen naishistoriantutkimuksen syntyyn.","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"465 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140719297","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
LähihistoriaPub Date : 2024-04-10DOI: 10.61559/lh.140968
Kati Parppei
{"title":"Valtion historiamonopoli ja historiatietoisuus Venäjällä","authors":"Kati Parppei","doi":"10.61559/lh.140968","DOIUrl":"https://doi.org/10.61559/lh.140968","url":null,"abstract":"Essee käsittelee nykyvenäläistä menneisyyspolitiikkaa historiatietoisuus-käsitteen valossa. Muutamien esimerkkien avulla esseessä tarkastellaan sitä, miten Venäjän valtio pyrkii kontrolloimaan menneisyyden ymmärtämistä ja käsitteellistämistä sekä ohjailemaan muistamista.\u0000 ","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"21 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140720463","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
LähihistoriaPub Date : 2024-04-10DOI: 10.61559/lh.141480
Ville Kivimäki, Tuomas Tepora
{"title":"Kansakunnan haavat","authors":"Ville Kivimäki, Tuomas Tepora","doi":"10.61559/lh.141480","DOIUrl":"https://doi.org/10.61559/lh.141480","url":null,"abstract":"Sodat ovat keskeisessä roolissa, kun ihmiset ja ihmisyhteisöt määrittelevät omaa historiallista identiteettiään. Menneiden sotien muistamisessa ei ole kyse vain sankaritarinoista, vaan kollektiivinen muisti käsittelee myös väkivallan rikkovia ja traumaattisia merkityksiä. Yhdistämällä egyptologi Jan Assmannin kulttuurisen muistin näkökulman psykiatri Vamık D. Volkanin ”valittujen traumojen” käsitteeseen ja sosiologi Jeffrey C. Alexanderin kulttuurisen trauman määritelmään artikkeli syventää ymmärrystä siitä, miten ja miksi ihmisyhteisöt muistavat sotiin liittyviä väkivalta- ja menetyskokemuksia. Artikkeli hahmottelee teoreettista mallia sodan muistikulttuurien tarkasteluun erityisesti demokraattisissa yhteiskunnissa, joissa menneisyyden käsittely on moniäänisempää ja ristiriitaisempaa kuin autoritäärisissä, tiukasti valtion kontrolloimissa muistikulttuureissa.","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"5 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140718334","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
LähihistoriaPub Date : 2024-04-10DOI: 10.61559/lh.142986
Kari Alenius
{"title":"“Tällaisen Vironko me silloin halusimmekin?”","authors":"Kari Alenius","doi":"10.61559/lh.142986","DOIUrl":"https://doi.org/10.61559/lh.142986","url":null,"abstract":"Artikkelissa analysoidaan Viron kolmen suurimman sanomalehden (Postimees, Eesti Päevaleht, Õhtuleht) vuosina 2001, 2011 ja 2021 välittämää kuvaa Viron uudelleenitsenäistymisestä ja sitä seuranneesta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Vaikka kaikki mainitut lehdet ovat virallisesti sitoutumattomia, tuloksena hahmottui silti kolme erilaista politisoitunutta tulkintaa ja historiakuvaa. Postimees kannatti Virossa harjoitettua oikeistolaista markkinaliberaalia politiikkaa ja näki siksi vuoden 1991 jälkeisen yhteiskunnallisen kehityksen positiivisena. Se tuki myös kansalliskonservatiivista tulkintaa Viron itsenäistymiskamppailusta. Eesti Päevaleht sympatisoi vasemmistolaisia tulkintoja, minkä seurauksena sen näkemys oli lähes päinvastainen. Õhtuleht sijoittui välittämänsä kuvan osalta näiden kahden sanomalehden väliin, ollen kuitenkin lähempänä Eesti Päevalehteä kuin Postimees-lehteä.","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"2007 31","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140718476","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
LähihistoriaPub Date : 2024-04-10DOI: 10.61559/lh.141582
Markku Hokkanen
{"title":"Imperiumin kiistelty kotiinpaluu 2020-luvun alun Britanniassa","authors":"Markku Hokkanen","doi":"10.61559/lh.141582","DOIUrl":"https://doi.org/10.61559/lh.141582","url":null,"abstract":"Imperiumin, siirtomaavallan ja orjuuden muistaminen ja historia ovat olleet kiisteltyjä ja latautuneita teemoja Britanniassa, erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Patsaat, museot ja muut kulttuuri-instituutiot, sekä akateemiset ja populaarimmat esitykset imperiumin historiasta, perinnöistä ja vaikutuksista ovat olleet kiihkeidenkin väittelyjen aiheina. Julkinen keskustelu heijastelee osaltaan sitä, että jo pitkään tutkijapiireissä käsitellyt teemat ovat nousseet suuremman yleisön tietoisuuteen. Samaan aikaan akateemiseen tutkimukseen ja imperiumin käsittelyyn julkisessa keskustelussa kohdistuu myös huomattavia poliittisia ja yhteiskunnallisia paineita. Tässä esseessä tarkastelen näitä kehityskulkuja, kiistoja ja puheenvuoroja kirjallisuudessa ja mediassa. Samalla luon katsauksen eräisiin merkittäviin britti-imperiumin historiaa ja muistamista käsitelleisiin tutkimuksiin ja populaarimpiin esityksiin viimeisen kahden vuosikymmenen ajalta. ","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"8 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140717195","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
LähihistoriaPub Date : 2024-04-10DOI: 10.61559/lh.140943
Pia Olsson
{"title":"Nukkuva karhu ja rukouksen voima","authors":"Pia Olsson","doi":"10.61559/lh.140943","DOIUrl":"https://doi.org/10.61559/lh.140943","url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten Ukrainan sotaan liittämiä historiatulkintoja ja niihin kiinnittyviä tunteita. Aineistona hyödynnetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2022 järjestämää kyselyä Sota Ukrainassa. Keruukutsussa vastaajia pyydettiin kertomaan Venäjän hyökkäyssodan herättämistä ajatuksista, reaktioista ja tuntemuksista. Keruuseen saapui 70 vastausta. Aineistoa lähestytään kulttuurintutkimuksellisen affektiteorian näkökulmasta, jossa tunteet nähdään osana merkityksenantoprosesseja. Aineistoa tarkastellaan muisti-ideologia käsitteen valossa. Käsite kattaa sekä historia- ja muistipoliittiset että historiakuvaan liittyvät tekijät. Ukrainan sotaa käsittelevä kerronta tarjoaa näkökulman siihen, miten menneisyyttä nykyisyydessä käsitellään ja minkälainen rooli tunnemuistoilla tässä prosessia on. Ukrainan sotaan kiinnittyvät affektiiviset kuviot koostuvat henkilökohtaisista ja jaetuista muistoista sekä jaetuista ja ristiriitaisista historiakuvista. Niihin liittyy ruumiillisiksi koettuja tuntemuksia, joissa tunne ottaa fyysisesti vallan kertojastaan. Yhteiskunnalliset diskurssit näkyvät tunnemuistoissa monikerroksisina linkittyen vastaushetkeen ja siihen kytkeytyviin historia- ja muistin politiikkaan.","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"1977 10","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140718997","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
LähihistoriaPub Date : 2024-04-10DOI: 10.61559/lh.138653
Ilona Pikkanen
{"title":"”Sangen ajankohtainen Nuijasota”","authors":"Ilona Pikkanen","doi":"10.61559/lh.138653","DOIUrl":"https://doi.org/10.61559/lh.138653","url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastellaan Kasimir Leinon historiallista näytelmää Jaakko Ilkka ja Klaus Fleming (1901) ja sen teatteriesityksiä. Tutkimuksen keskiössä ovat näytelmän ja esitysten saamat sanoma- ja aikakauslehtiarvostelut, erityisesti Jaakko Ilkka -hahmon tulkinta. Tutkimus taustoittaa vuosisadan vaihteessa syntyneen ”uuden Ilkan” venäläistämiskauden poliittisiin kiistoihin, erityisesti kysymykseen Suomen valtiollisesta asemasta osana Venäjän keisarikuntaa. Aikakauden Ilkka-kuvaa käsitellään myös suhteessa äänioikeusuudistukseen liittyvään ideaalikansalaisajatteluun ja yhteiskunnan modernisoitumiseen. Sanomalehtiarvioissa Ilkkaa kuvataan oikeutettuna laillisuustaistelijana, johon suomenkielinen koulutettu keski- ja yläluokka pystyi samaistumaan. Sanomalehdistössä käydyt nuijasotakeskustelut kertovatkin suomenkielisen sivistyneistön kansanomaisia juuria juhlistavasta kollektiivisesta kiinnostuksesta tätä historiallista hahmoa kohtaan. Samaan aikaan Ilkasta tuli kuitenkin myös tunnistettava osa työväenliikkeen sosialistista luokkataistelukuvastoa.","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"44 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140717398","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
LähihistoriaPub Date : 2024-04-10DOI: 10.61559/lh.138513
Sirpa Aalto, Timo Ylimaunu
{"title":"Muistamisen kulttuurin sukupuolittuneisuudesta","authors":"Sirpa Aalto, Timo Ylimaunu","doi":"10.61559/lh.138513","DOIUrl":"https://doi.org/10.61559/lh.138513","url":null,"abstract":"Näkökulmakirjoituksessa tarkastelemme julkisen muistamisen sukupuolittuneisuutta Suomessa. Olemme tutkineet keskiaikaan liittyviä muistomerkkejä Suomessa ja havainneet niiden olevan vahvasti yhteyksissä maskuliiniseen menneisyyskuvaan ja historianarratiiviin, jota rakennettiin erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Esitämme esimerkkejä näistä, ja teemme lyhyen katsauksen siihen, ketkä naiset ovat saaneet muistomerkin tai -laatan.","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"5 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140716732","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
LähihistoriaPub Date : 2024-04-10DOI: 10.61559/lh.138335
Essi Jouhki, Liisa Lalu, Ville Soimetsä
{"title":"”Meno on kuin Teiniliitossa”","authors":"Essi Jouhki, Liisa Lalu, Ville Soimetsä","doi":"10.61559/lh.138335","DOIUrl":"https://doi.org/10.61559/lh.138335","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa syvennymme oppikoulujen yläluokkalaisten etujärjestö Suomen Teiniliiton (1939–83) historiakuvan rakentumiseen sekä muistamisen tapoihin. Tarkastelemme, millaiset entiset teiniliittotoimijat ovat ottaneet ja saaneet tilaa muistella ja vaikuttaa järjestönsä historiakuvan rakentumiseen ja arvioimme, miksi tietyt teemat ovat korostuneempia kuin toiset. Keskitymme erityisesti kahteen teemaan, teinitoiminnan 1970-luvun puoluepoliittiseen vaiheeseen sekä sukupuolen merkitykseen keskittyvään muisteluun. Teiniliiton historiakuva on rakentunut vuosikymmenten kuluessa, järjestön toiminnan alusta saakka. Eri teinisukupolvet ovat osallistuneet prosessiin aktiivisesti, mutta teinitoiminnan pitkä kaari kulminoituu useimmiten puoluepolitisoitumisen ja miespuolisten teiniaktiivien käymien valtakamppailujen kauteen. Historiakuvan voimakas keskittyminen yhteen ajanjaksoon on jättänyt varjoonsa Teiniliiton muita merkittäviä vaiheita ja saavutuksia, kuten työn kouludemokratian, peruskoulu-uudistukseen ja kansainvälisyyden edistämisessä sekä tyttöjen nousun aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi.","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"1995 11","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140719115","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
LähihistoriaPub Date : 2024-04-10DOI: 10.61559/lh.142934
Antero Holmila
{"title":"Euroopan parlamentti, Ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti","authors":"Antero Holmila","doi":"10.61559/lh.142934","DOIUrl":"https://doi.org/10.61559/lh.142934","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa tutkin, miten ja ennen kaikkea miksi holokaustista tuli ylikansallisen ja yleiseurooppalaisen muistipolitiikan keskeinen opinkappale. Holokaustin kulttuurisen muistin kehittymisprosessia tulkitaan Jan Assmannin kulttuurisen muistin viitekehyksen avulla. Tavoitteenani on soveltaa Assmannin teoreettista kehystä käytännön muistipolitiikan tutkimiseen. Keskeisen lähdeaineiston muodostavat Euroopan parlamentin (EP) asiakirjat. Tekstin ensimmäinen osio avaa Euroopan yhdentymisen konteksteja, erityisesti sitä, miten ”identiteettinen yhdentyminen” nousi integraatiopolitiikassa yhtä merkittävämpään osaan 1990-luvulta alkaen ja miksi holokausti sai niin korostuneen roolin identiteettien muokkauksessa. Työn toinen osio avaa Assmannin kulttuurisen muistin näkökulmasta, miten ja miksi EP instrumentalisoi holokaustin muistipolitiikkansa ytimeen.\u0000 ","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"12 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140716868","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
