ElorePub Date : 2023-12-20DOI: 10.30666/elore.132007
Nika Potinkara
{"title":"Stalinin roskat","authors":"Nika Potinkara","doi":"10.30666/elore.132007","DOIUrl":"https://doi.org/10.30666/elore.132007","url":null,"abstract":"Tarkastelen tässä artikkelissa Ruotsiin 1940-luvulla pakolaisena saapuneen inkerinsuomalaistaustaisen Jalo Rowéuksen elämänkerrontaa, jossa keskeiseksi nousee eletyn elämän ja oman persoonan reflektointi Inkerinmaalle sijoittuvaa varhaislapsuutta ja inkerinsuomalaisten historiaa vasten. Kerronta heijastaa kulttuurisesti jaettua kärsimyskertomusta ja asettuu samalla osaksi yksilöllisen refleksiivisyyden normiin pohjaavaa terapeuttista diskurssia. Vaikean menneisyyden käsittely näyttäytyy henkisenä työskentelynä, jonka tavoitteena on itsensä löytäminen, psyykkinen eheytyminen ja ylisukupolvisen kärsimyshistorian taakasta vapautuminen.\u0000[Artikkelin tunnuskuva: Yksityiskohta Axel Ebben veistoksesta \"Mannen som bryter sig ut ur klippan\". Kuva: Wikipedia / Jorchr. CC BY-SA 3.0]","PeriodicalId":476256,"journal":{"name":"Elore","volume":"57 9","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138954708","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
ElorePub Date : 2023-12-20DOI: 10.30666/elore.142119
P. Siim, Anna Kinnunen
{"title":"Uudet ajat ja uudet tulkinnat","authors":"P. Siim, Anna Kinnunen","doi":"10.30666/elore.142119","DOIUrl":"https://doi.org/10.30666/elore.142119","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":476256,"journal":{"name":"Elore","volume":"27 20","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138955312","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
ElorePub Date : 2023-12-20DOI: 10.30666/elore.132074
Olli Viitaniemi
{"title":"Tietäjä Paavo Kuosmasen kääntymys ja kerettiläisyyden synty rahvaan kirjallistumisen, eletyn uskonnon ja pietismin kohtaamisena","authors":"Olli Viitaniemi","doi":"10.30666/elore.132074","DOIUrl":"https://doi.org/10.30666/elore.132074","url":null,"abstract":"Artikkeli uudelleenarvioi käsityksiä Savo-Karjalan herännäisyyden syntyvaiheista rahvaan kirjallistumisen, eletyn uskonnon ja hengellisen auktoriteetin oikeuttamisen näkökulmista. Herännäisyyden syntyä on perinteisesti kuvattu Paavo Ruotsalaisen (1777–1852) elämänvaiheita seuraten. Pielisen Karjalassa herätysten alkusyynä on kuitenkin kerrottu Alakeyrityn kylällä asuneen tietäjä Paavo Kuosmasen (1761–1837) kääntymiskertomusta, jossa outo enkelihahmo nuhteli Kuosmasta pyhätyörikkomuksesta. Oudon kokemuksensa myötä Kuosmasen kerrotaan vaihtaneen tietäjän toimet sanan tutkisteluun. Kuosmasen ja keyrittyläisten herätyksen vuoksi heränneitä ryhdyttiin kutsumaan alkuun \"keyrittyläisiksi\" ja myöhemmin \"kerettiläisiksi\", joiden erityispiirteeksi nähtiin poikkeuksellinen uskonnollinen lukuhalu.\u0000Kuosmasen ja muiden keyrittyläisten rippikirjojen lukutaitomerkintöjen analyysi kuitenkin osoittaa, että pitkälle edennyt kirjallistuminen oli vasta heidän jälkeensä herätykseen liittyneiden ominaisuuksia. Kertomusta Kuosmasen kääntymyksestä levisikin alkuun rahvaan suulliskirjallisessa kulttuurissa pyhätyörikkomukseen liittyvänä uskomustarinana. Vaikka kerettiläisten seuroissa luettiin hartauskirjoja, niissä ilmeni myös ekstaattista hurmoksellisuutta ja unissasaarnaamista, joiden muuntuneissa tajunnantiloissa on nähtävissä yhtäläisyyksiä kansanuskon spesialistien tekniikoihin. Herätys kriisiytyi vuoden 1819 ”rytäkkäkesäksi” kutsuttuun hurmokseen, jonka sai asettumaan uskonnollista kokemusta hartauskirjojen avulla tulkinnut Paavo Ruotsalainen. Kriisin jälkeen herännäisyydessä vahvistui hengellisen auktoriteetin oikeuttaminen ekstaattisen kokemuksellisuuden sijaan kyvyllä tulkita hengellistä kokemistodellisuutta pietistisen hartauskirjallisuuden kehyksessä.","PeriodicalId":476256,"journal":{"name":"Elore","volume":"1 9","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138956594","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}