Ennen ja nyt: Historian tietosanomat最新文献

Laajenevista kehistä kytkeytyviin verkostoihin?

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Pub Date : 2025-06-12 DOI: 10.37449/ennenjanyt.162762

Pasi Saukkonen

引用次数: 0

Elämäntanssi 1890–1915 – Ellen Thesleffin elävä ruumis 生命之舞 1890-1915 - 艾伦-西斯莱夫的活体

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Pub Date : 2023-12-19 DOI: 10.37449/ennenjanyt.141849

Hanna-Reetta Schreck

引用次数: 0

Vararikkoiset leskivaimot. 破产寡妇。

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Pub Date : 2023-12-19 DOI: 10.37449/ennenjanyt.131018

Riina Turunen

{"title":"Vararikkoiset leskivaimot.","authors":"Riina Turunen","doi":"10.37449/ennenjanyt.131018","DOIUrl":"https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.131018","url":null,"abstract":"Leskeksi jääminen uhkasi esiteollisissa yhteiskunnissa vaimon ja lasten elintasoa. Toimeentulon kriisistä selviytymiseksi porvarisleskille sallittiin aviomieheltä periytyneiden elinkeino-oikeuksien turvin jatkaa perheen liiketoimintaa kaupassa tai käsityössä. Lukuisat leskivaimot pystyivät elättämään itsensä ja lapsensa itsenäisenä elinkeinonharjoittajana, ja osa nousi jopa liike-elämän eliittiin, mutta joidenkin osa oli epäonnisempi. Näiden vararikkoon päätyneiden leskien kokemuksia tunnetaan kuitenkin huonosti. Tutkin tässä artikkelissa kahden kristiinankaupunkilaisen leskivaimon liiketoimintaa ulkomaankaupassa sekä konkurssiin johtaneita tekijöitä 1800-luvun alussa. Kuten aikaisemmasta tutkimuksesta hyvin tiedetään, leskeys soi naiselle liki miehiin verrattavissa olevan taloudellisen ja oikeudellisen toimijuuden. Mikrohistoriallisen tapaustutkimuksen kautta, konkurssin oikeuslähteisiin nojautuen ja velkaan liittyvien vastuiden kontekstissa selvitän, mitä tämä käytännössä tarkoitti naisen elämässä ja elämälle. Näin syvennän tietoa sukupuolen merkityksestä aikakauden liiketoiminnassa ja taloudellisessa epäonnessa. Osoitan, että yrittäjänä ja vararikkoisena sukupuolta merkittävämpää oli lesken itsenäinen toimijuus siihen sisältyvine velvollisuuksineen.\u0000Widowhood endangered a wife´s and her children´s standard of living in pre-industrial societies. In order to manage the subsistence issue, bourgeois widows were permitted to carry on the family´s trade through business rights inherited from their husbands. Many widows were successful enough as independent business owners to sustain themselves and their children, and a few even made it to the top ranks in their chosen field, but some widows were less fortunate. However, not much is known about these widows who became bankrupt. In this article, I look at the foreign trade business of two widows who resided in Kristiinankaupunki, Finland, in the early 19th century, as well as the reasons behind their insolvency. Widowhood, as is well known, granted a wife almost the same degree of financial and legal autonomy as a man. By looking at the credit-related obligations that came with it this article examines these two bankruptcy cases using a microhistorical case study and legal documents of bankruptcy to gain deeper understanding of what this actually meant in women's lives and how gender played a role in business and personal financial tragedy. The article will show that in business and as a bankrupt, the widows´ independent status, along with the responsibilities that came along with it, was more determining than their gender.","PeriodicalId":367122,"journal":{"name":"Ennen ja nyt: Historian tietosanomat","volume":" 47","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-19","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138962473","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Kohti suomenkielisiä väitöskirjoja 促进芬兰语博士论文的发展

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Pub Date : 2023-12-19 DOI: 10.37449/ennenjanyt.132004

Petri Lauerma

{"title":"Kohti suomenkielisiä väitöskirjoja","authors":"Petri Lauerma","doi":"10.37449/ennenjanyt.132004","DOIUrl":"https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.132004","url":null,"abstract":"Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin humanistisilta aloilta 1850-luvulla, lääketieteestä 1860-luvulla mutta muilta aloilta aikaisintaan 1880- ja 1890-luvuilla. Eri alojen esikoistöitä on tuotu esiin tämän katsauksen pohjana olevissa oppihistoriallisissa yleisesityksissä (kuten The History of Learning and Science in Finland 1828–1918 -sarjan niteissä) ja erillistutkimuksissa. Näissä ei kuitenkaan ole hahmoteltu, miten eri tieteenalojen välille hahmottuva kronologia heijastaa väitöskirjaa edeltävää kunkin alan julkaisutoimintaa, ennen kaikkea sitä, millaisia tieto- tai oppikirjoiksi katsottavia alan julkaisuja oli jo olemassa ja kuinka riittäviä kirjakielen sanastolliset resurssit olivat tällaisten laadintaan. Historian alan julkaisutoiminta käynnistyi muita varhemmin, koska tätä voitiin harrastaa pitkälti kielessä jo vanhastaan olleen sanaston pohjalta, kun taas luonnontieteitä varten piti ensin luoda suomenkielinen terminologia. Katsauksen lopuksi tarkastellaan vielä kokoavasti, millaiset syyt saivat katsauksessa tarkasteltujen alojen ensimmäisten suomenkielisten väitöskirjojen tekijät laatimaan opinnäytteensä suomeksi, vaikka tämä saattoi johtaa vaikeuksiin eikä läheskään aina edes onnistunut.","PeriodicalId":367122,"journal":{"name":"Ennen ja nyt: Historian tietosanomat","volume":" 93","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-19","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138961105","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Vaikutteiden ja värien välittäjä 影响和色彩的媒介

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Pub Date : 2023-12-19 DOI: 10.37449/ennenjanyt.137697

Maare Paloheimo

{"title":"Vaikutteiden ja värien välittäjä","authors":"Maare Paloheimo","doi":"10.37449/ennenjanyt.137697","DOIUrl":"https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.137697","url":null,"abstract":"Nykyisen Saksan itäosassa sijainneesta Reuß-Schleizin ruhtinaskunnasta lähtenyt taideopettaja Ferdinand Fürbringer kulki Itämeren ympäristössä tuhansien kilometrien matkan 1830–1850-luvuilla. Fürbringer oli taitava kehittyvän sanomalehtijulkisuuden hyödyntäjä, joka kiersi 20 vuodessa lähes koko Itämeren ympäri: Keski-Euroopasta Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen ja edelleen Pietariin ja Baltiaan. Tutkin artikkelissani kuka Ferdinand Fürbringer oikeastaan oli, millainen ilmiö hänen opettamansa itämainen tai kiinalainen (pika)maalaus oli omana aikanaan, ja miten taideopettaja päätyi Suomeen. Seuraan taideopettajan jälkiä hänen eri maiden sanomalehdissä julkaisemiensa kymmenien maalauskurssi-ilmoitusten ja lehtien matkustajalistojen avulla. Runsas lehti-ilmoittelu paljastaa Fürbringerin kiertäneen eri kaupungeissa ainakin viisi vuotta ennen saapumistaan Suomeen syksyllä 1842. Aiemmissa vierailukaupungeissaan mainetta saaneen opettajan osaaminen kyseenalaistettiin Helsingissä, minkä jälkeen hänen lehti-ilmoittelunsa hiipui. Taustoitan Fürbringerin matkaa selvittämällä hänen opettamansa maalaustavan suosiota Keski-Euroopassa 1830–1840-luvuilla. Lisäksi liitän kiertelevän taideopettajan ammatin Itämeren alueen maissa vuosisataiseen taiteilijoiden, käsityöläisten ja erikoisammattilaisten liikkuvuuden perinteeseen. Aiempi tutkimus ja aikakauden sanomalehdet vahvistavat 1800-luvun alun Euroopassa liikkuneen työn ja toimeentulon perässä hyvin moninaisen kiertelevien elinkeinonharjoittajien joukon – eri alojen opettajat olivat osa tätä laajaa ilmiötä.\u0000This article focuses on an art teacher Ferdinand Fürbringer who traveled thousands of kilometers around the Baltic Sea between 1837 and 1856. His journey started from the German-speaking area of Europe and went through the Netherlands, Denmark and Sweden before arriving in Finland in 1842. He taught the so called oriental or Chinese painting techniques. The technique, which was said to be easy to learn, became a popular hobby in Europe in the 1830s. I study who Ferdinand Fürbringer actually was, what kind of phenomenon the oriental or Chinese painting technique was and how Fürbringer ended in Finland. Compared to other itinerant art teachers, Fürbringer skillfully used newspaper advertising in order to attract new students to his painting courses. He published dozens of newspaper advertisements during his journey. By studying these advertisements, I have traced his footsteps until 1856. In addition, evidence of Fürbringer’s journey has been drawn from archival sources and lists of travelers published in newspapers. Based on the consulted – albeit fragmentary – sources, Fürbringer gained good reputation especially in the Netherlands and Sweden. However, his skills were questioned in Helsinki in early 1843 after which he travelled to St Petersburg. The article provides new insights into the phenomenon of itinerant teachers in the Baltic Sea area and especially in Finland and how the newspaper publicity was used","PeriodicalId":367122,"journal":{"name":"Ennen ja nyt: Historian tietosanomat","volume":" 8","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-19","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138961546","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Epäonnistunut sotahistoria 一部失败的军事史

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Pub Date : 2023-12-19 DOI: 10.37449/ennenjanyt.141925

Jussi Jalonen

引用次数: 0

Vihtori Kosolan nopea nousu ja tuho 维托里-科索拉的迅速崛起和衰落

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Pub Date : 2023-12-19 DOI: 10.37449/ennenjanyt.141581

Tuomas Rantala

引用次数: 0

Erikoislaatuisia ihmiskohtaloita ja yhteisöjä muutoksessa pitkällä 1800-luvulla 漫长的 19 世纪中处于转型期的特殊人群和社区

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Pub Date : 2023-12-19 DOI: 10.37449/ennenjanyt.141997

T. Hiltunen

引用次数: 0

Voglerin Hoosiannan vakiintuminen adventin suosikkilauluksi 1800-luvun Suomessa ja Inkerinmaalla 沃格勒的《胡西安那》成为 19 世纪芬兰和英吉利亚最受欢迎的降临节颂歌

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Pub Date : 2023-12-19 DOI: 10.37449/ennenjanyt.137725

Samuli Korkalainen

{"title":"Voglerin Hoosiannan vakiintuminen adventin suosikkilauluksi 1800-luvun Suomessa ja Inkerinmaalla","authors":"Samuli Korkalainen","doi":"10.37449/ennenjanyt.137725","DOIUrl":"https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.137725","url":null,"abstract":"\u0000Saksalaisen Georg Joseph Voglerin 1700-luvun lopun Tukholmassa säveltämän Hoosianna-hymnin suosion vuoksi ensimmäinen adventtisunnuntai on tänäkin päivänä yksi suosituimpia juhlapyhiä Suomessa. Alun perin palmusunnuntain kuorolauluksi tarkoitettu sävellys vakiintui 1800-luvulla Ruotsissa, Suomessa ja Inkerinmaalla osaksi adventinviettoa. Alkuun sitä esittivät Suomen kirkoissa koululaiset, mutta vähitellen alettiin varta vasten koota kuoroja sen laulamiseksi. Tapa lähti liikkeelle koulukaupungeista, mutta levisi jo varhain myös ruotsinkieliselle maaseudulle. Vielä 1800-luvulla Hoosianna liittyi myös muihin kirkollisiin juhlatilaisuuksiin, kuten uusien kirkkojen vihkiäisiin. Säätyläiskodeissa sitä esitettiin myös piano- tai huilukappaleena. Suomenkielisille alueille ja Inkerinmaalle Hoosianna alkoi levitä 1870-luvulla. Kansakoulujen yleistyessä se saavutti myös paikan koulujen adventin- ja joulunvietossa. Hoosiannaa alettiin julkaista 1800-luvun jälkipuoliskolla monissa kuorokokoelmissa, moniäänisissä koululaulukirjoissa sekä messusävelmistöjen ja koraalikirjojen lopussa. Vähitellen se yleistyi myös yhteislauluun tarkoitetuissa laulukirjoissa, mutta löysi tiensä virsikirjaan vasta vuonna 1986. Hoosiannan suosiota selittää paljolti sen tarttuva melodia, joka poikkesi voimakkaasti oman aikansa muun jumalanpalvelusmusiikin tyylistä ja ihanteista. Tämän melodian pohjalta muokattiin 1800-luvun aikana myös ainakin kolme ehtoollisjumalanpalveluksen Pyhä-hymnin sävelmää, joista Fredrik August Ehrströmin tekemä oli käytössä vuoteen 2000 asti.\u0000Georg Joseph Vogler’s Hosanna from late-eighteenth-century Stockholm is the reason why the First Advent Sunday is one of the most popular Sundays in Finland. Hosanna, originally a choral song for Palm Sunday, became established in nineteenth-century Sweden, Finland, and Ingria as part of the celebration of Advent. At first, it was performed by schoolchildren, but gradually choirs began to be assembled to sing it. The tradition started in the school towns and spread to the countryside. Hosanna was also performed in other celebrations, such as the inaugurations of new churches, and as an instrumental piece. It gained an irreplaceable place in the Advent and Christmas celebrations of primary schools. Hosanna began to be published in many choral collections, school songbooks, collections of liturgical melodies, and chorale books. Gradually, it also became common in songbooks intended for community singing but did not find its way into the Hymnal until in 1986. Hosanna’s popularity is predominantly explained by its catchy melody, which strongly differed from the style and ideals of liturgical music of its own time. Based on this melody, during the nineteenth century, at least three melodies of the Sanctus for the Communion Service were formed.\u0000","PeriodicalId":367122,"journal":{"name":"Ennen ja nyt: Historian tietosanomat","volume":" 104","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-19","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138961973","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

’Espanjantauti’-influenssapandemia 1918 ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet – vertailukohteena COVID-19

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Pub Date : 2023-06-01 DOI: 10.37449/ennenjanyt.126030

Jenna Ruotsalainen

{"title":"’Espanjantauti’-influenssapandemia 1918 ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet – vertailukohteena COVID-19","authors":"Jenna Ruotsalainen","doi":"10.37449/ennenjanyt.126030","DOIUrl":"https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.126030","url":null,"abstract":"Vuonna 2020 maailmaa hätkähdyttivät uutiset COVID-19 koronapandemiasta. Monien katseet kääntyivät tuolloin historiaan, josta alettiin etsiä ratkaisuja tilanteen kontrolloimiseksi. Huomion keskipisteeksi nousi vuosina 1918–1919 riehunut influenssapandemia, mikä tunnettiin paremmin nimityksellä ’espanjantauti’. Sotaakin tappavampaan tautiin ei ollut parannuskeinoa eivätkä bakteereihin perustuvat rokotteet tehonneet viruksen aiheuttamaan tautiin. Epätoivoisessa tilanteessa ainoiksi keinoiksi jäivät erilaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet kuten karanteenit, eristäytyminen ja kasvomaskit. Toimenpiteiden teho jäi kuitenkin vähäiseksi tai olemattomaksi, koska ne toteutettiin liian myöhään ja poistettiin käytöstä liian aikaisin. Varhaisella ja yhtäaikaisella käyttöönotolla oli merkittäviä vaikutuksia leviämisen hillitsemisessä sekä tartuntojen ja kuolemien vähentämisessä. Koronapandemiassa vuosisadan takaiset toimenpiteet otettiinkin lähes sellaisenaan käyttöön. Valitettavasti myös menneisyyden virheet toistettiin. Historiasta on tärkeä oppia, sillä vuoden 1918 kaltainen tappava pandemia on tulevaisuudessa vääjäämätön. Uhkana on erityisesti terveydenhuollon ylikuormittuminen, jonka vuoksi leviämisen hillitseminen on elintärkeää. Historian oppi kulminoituu nopeuteen ja varhaiseen toimintaa, joka vaatii valmistautumista ja toimintasuunnitelmia.In 2020, the world was shocked by the COVID-19 pandemic. People turned to history and their attentions were caught on the influenza pandemic of 1918-1919, known also as the ‘Spanish Flu’. The disease’s mortality was high and there was no cure for it. Vaccines were developed, but they were made based on the bacteriological ideas, and thus didn’t work against the influenza virus. In this desperate situation, the only hope were public health interventions, which included methods like the quarantine, social distancing, and masks. Unfortunately, many of the interventions were applied too late or removed too early. Thus, the effects of the interventions were mild or nonexistent. In some cases, early and coincident application had considerable mitigating and diminishing effects on transmission, disease morbidity and mortality. The same public health interventions, as well as the same mistakes associated with them, were harnessed during the COVID-19 pandemic. It is vital to learn from history, especially when a threat of a deadly pandemic, like the influenza pandemic of 1918, is imminent in the future. It is important to prepare and compile a plan of action, which enables fast and early responses to contain transmission and prevent overloading of the healthcare system. ","PeriodicalId":367122,"journal":{"name":"Ennen ja nyt: Historian tietosanomat","volume":"31 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125189401","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0