Puhe ja kieliPub Date : 2023-06-23DOI: 10.23997/pk.131258
Katri Rantala
{"title":"Osoittavan eleen ja sanallisen identifioinnin muodostamat multimodaaliset konstruktiot S2-oppijoilla","authors":"Katri Rantala","doi":"10.23997/pk.131258","DOIUrl":"https://doi.org/10.23997/pk.131258","url":null,"abstract":"Tässä tutkimuksessa tarkastelen S2-oppijoiden osoittavan eleen ja sanallisen ostamisen kohteen identifioinnin yhdistelmiä kauppaharjoituksissa ja arvioin niiden asemaa multimodaalisena konstruktiona. Osoittava ele yhdistyy tyypillisesti joko demonstratiivipronominiin tai identifioivaan substantiiviin. Demonstratiivipronominien yhteydessä osoittavaa elettä käytetään jokaisessa tapauksessa aineistossani, ja tällöin eleen voikin nähdä välttämättömänä osana konstruktiota. Substantiiviin yhdistyviä osoituksia on kuitenkin määrällisesti enemmän, jolloin sanasemanttisella tasolla ele ei ole välttämätön. Aineistoni näyttää, että sillä on pragmaattisia merkityksiä, jotka voivat olla erityisen keskeisiä kielenoppimistilanteessa. Syke-eleitä muistuttavat osoittavat eleet vahvistavat vaikutelmaa eleen ja sanallisen identifioinnin kognitiivisestä yhteydestä. Osoittava ele on aineistossa myös ensisijainen korjauksen keino. Osoitusten käyttö kaikenlaisten sanallisten identifiointien yhteydessä sekä toistuvuus viittaavat yhdistelmän vakiintuneisuuteen. Osoittavan eleen voi nähdä osana identifiointikonstruktiota. Osassa tapauksista se on välttämätön ja osassa vapaaehtoinen: välttämättömyyteen vaikuttavat kielellinen aines puheessa sekä vuorovaikutustilanne.","PeriodicalId":349596,"journal":{"name":"Puhe ja kieli","volume":"115 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-23","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123996412","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Puhe ja kieliPub Date : 2023-06-23DOI: 10.23997/pk.131260
Henri Satokangas, Penni Pietilä, Leea Lakka
{"title":"Moniäänisyys vaikeasti lukevien nuorten haastatteluissa","authors":"Henri Satokangas, Penni Pietilä, Leea Lakka","doi":"10.23997/pk.131260","DOIUrl":"https://doi.org/10.23997/pk.131260","url":null,"abstract":"Koulupolkuun liittyy monenlaisia normeja, joita valvovat ja säätelevät erilaiset auktoriteetit. Nuoret suuntautuvat näihin normeihin ja auktoriteetteihin haastattelupuheessaan kielellisin keinoin. Tässä artikkelissa tarkastelemme näitä kielellisiä keinoja moniäänisyyden näkökulmasta. Aineisto koostuu vaikeasti lukevien nuorten haastatteluista. Analysoimme haastattelutilanteissa tuotettua moniäänisyyttä suhtautumisen teorian työkaluin. Käsittelemme jatkumoa referoinnista interdiskursiivisuuteen nimetyn äänen, epäspesifin henkilöhahmon, epämääräisen toisen äänen ja termistön kautta. Puheeseensa konstruoimien äänten avulla nuoret voivat kaiuttaa itsestään esitettyjä näkemyksiä, asettua niiden kanssa erimielisiksi ja ottaa tiedollista auktoriteettia itseään koskevissa asioissa. Termit puolestaan tuovat mukanaan nuorten puheeseen erikoisalan diskursseja, joiden kautta nuoret hahmottavat itseään suhteessa diagnostisiin kategorioihin ja jäsentävät niiden avulla omaa koulupolkuaan. Käy ilmi, että moniäänisyyden suhde nuoren toimijuuteen rakentuu kompleksiseksi: yhtäältä toiset äänet käyttävät määrittelyvaltaa nuoriin, toisaalta nuoret käyttävät eri ääniä omaa toimijuuttaan mahdollistavina resursseina.","PeriodicalId":349596,"journal":{"name":"Puhe ja kieli","volume":"50 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-23","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"133970175","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Puhe ja kieliPub Date : 2023-06-23DOI: 10.23997/pk.131259
Nelly Penttilä, Elina Rauhala, Lotta Lintula
{"title":"\"Mä koen vähän ehkä itteni alempiarvoisemmaksi\": Nuorten aikuisten kokemuksia kehityksellisestä änkytyksestä","authors":"Nelly Penttilä, Elina Rauhala, Lotta Lintula","doi":"10.23997/pk.131259","DOIUrl":"https://doi.org/10.23997/pk.131259","url":null,"abstract":"Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten neljä nuorta aikuista kuvaavat kokemuksiaan kehityksellisen änkytyksen vaikutuksista heidän elämäänsä. Kansainvälisesti änkyttävien aikuisten kokemuksia on tutkittu haastattelu- ja kyselytutkimusten sekä valmiiden arviointimenetelmien avulla, mutta aiheesta ei ole tehty aiemmin suomalaista tutkimusta. Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kehityksellisen änkytyksen voidaan olettaa vaikuttavan kokonaisvaltaisesti änkyttävän aikuisen elämään ja arkeen.Tutkimus oli monitapaustutkimus, jonka video- ja audioaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ryhmäkeskustelun muodossa. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisen teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen kansainvälistä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitusta (International Classification of Functioning, Disability and Health, ICF) viitekehyksenä.Kehityksellinen änkytys vaikutti tutkittavien elämään kokonaisvaltaisesti vielä aikuisuudessakin. Tutkittavien puheenvuoroissa korostui etenkin kehityksellisen änkytyksen yhteys mielen toimintoihin. Tutkittavat kertoivat änkytyksen vaikutuksista minäkokemukseen, kuvaten erityisesti minäkuvan ja tunteiden kokemista. Lisäksi tutkittavat kuvasivat runsaasti kokemuksiaan kehityksellisen änkytyksen vaikutuksista suorituksiin ja osallistumiseen, painottuen henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin sekä eri elämänalueisiin. Tutkittavien puheenvuorojen perusteella kommunikointikumppanilla ja viestintätyylillä oli yhteys heidän viestintäkokemuksiinsa ja änkytyksen koettiin vaikuttanee opiskelu- ja työelämään.Tutkimuksen tuloksista selvisi, että aikuisuudessa kehityksellisen änkytyksen aiheuttama psykososiaalinen haitta voi olla merkittävä. Tutkimus lisää ymmärrystä kehityksellisen änkytyksen pitkittäisvaikutuksista. Tutkimus antaa puheterapeuteille ja aiheesta kiinnostuneille tutkijoille uutta näkökulmaa änkytyksen kuntoutuksen kehittämiseen, sillä tutkimus tuo esiin asiakkaan kokemuspohjaa.","PeriodicalId":349596,"journal":{"name":"Puhe ja kieli","volume":"10 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-23","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"131222043","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Puhe ja kieliPub Date : 2022-12-31DOI: 10.23997/pk.127452
Kaarina Hippi
{"title":"Kuinka toimijuus rakentuu haastatteluvuorovaikutuksessa? Kielellisesti epäsymmetriset keskustelut moniäänisinä kuvauksina","authors":"Kaarina Hippi","doi":"10.23997/pk.127452","DOIUrl":"https://doi.org/10.23997/pk.127452","url":null,"abstract":"Artikkeli tarkastelee kuvauksia osallistumisesta kielellisesti epäsymmetriseen suomenkieliseen keskusteluun. Näitä tilanteita kuvaa neljä eri tavalla suomea hallitsevaa henkilöä kielielämäkerrallisissa haastatteluissa, joista on videotallenne. Haastatellut kuvaavat kielellisiä kohtaamisiaan paremmin tai heikommin suomea osaavan keskustelukumppanin kanssa. Artikkeli käsittelee sitä, kuinka kuvauksia esitetään multimodaalisesti ja moniäänisesti ja kuinka ne rakentavat haastateltujen toimijuutta. Tutkimus valottaa myös sitä, kuinka toimintaa arvioidaan.","PeriodicalId":349596,"journal":{"name":"Puhe ja kieli","volume":"39 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127473160","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Puhe ja kieliPub Date : 2022-12-31DOI: 10.23997/pk.127455
Mari Wiklund, Lari Vainio, Satu Saalasti, Martti Vainio
{"title":"Puheen prosodian havaittu epätyypillisyys suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla","authors":"Mari Wiklund, Lari Vainio, Satu Saalasti, Martti Vainio","doi":"10.23997/pk.127455","DOIUrl":"https://doi.org/10.23997/pk.127455","url":null,"abstract":"Tämä artikkeli käsittelee autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaittua epätyypillisyyttä. Kyseessä on pilottitutkimus, jonka aineisto koostuu viiden 11–13-vuotiaan suomea äidinkielenään puhuvan autismikirjon pojan ja kuuden samanikäisen neurotyypillisen pojan puhenäytteistä. Puhenäytteet on kerätty spontaanista puheesta. Aineiston pohjalta koostettiin havaintokoe, jonka suoritti 50 neurotyypillistä yliopisto-opiskelijaa. Tulokset osoittavat, että neurotyypilliset aikuiset pitävät autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodiaa epätyypillisempänä kuin samanikäisten neurotyypillisten verrokkien puheen prosodiaa. Epätyypillisyyden vaikutelma voi akustisten analyysien ja arvioijien kirjallisten vastausten perusteella aiheutua esimerkiksi laulunomaisesta tai poukkoilevasta sävelkulusta, katkonaisesta puherytmistä, suurista sävelkulun vaihteluista tai poikkeavan tasaisesta sävelkulusta. Epätyypillisyyden vaikutelmaa voivat korostaa mm. morfosyntaktiset ongelmat (kuten esimerkiksi väärät sijamuodot tai katkonaiset lauserakenteet), epäselvät sanat tai veltto artikulointi. Nariseva ääni, joka oli tavallinen piirre puhenäytteissä, ei sen sijaan kiinnittänyt arvioijien huomiota. Autismikirjon poikien puheen arveltiin usein olevan ei-syntyperäisen suomen puhujan tuottamaa, vaikka kaikki informantit olivat syntyperäisiä, yksikielisiä suomen puhujia. Arvioijien oli myös usein vaikeaa ymmärtää, mitä autismikirjon henkilöt sanoivat puhenäytteissä. Tutkimuksen tulokset kasvattavat tietoisuutta prosodisista erityispiirteistä suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla.","PeriodicalId":349596,"journal":{"name":"Puhe ja kieli","volume":"8 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116451562","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Puhe ja kieliPub Date : 2022-12-31DOI: 10.23997/pk.127454
Janne Romppainen
{"title":"Aivan loistava syöttö - Arvottava diskurssi suomalaisessa urheiluselostuksessa","authors":"Janne Romppainen","doi":"10.23997/pk.127454","DOIUrl":"https://doi.org/10.23997/pk.127454","url":null,"abstract":"Television urheiluselostukset paitsi kuvaavat kenttätapahtumia, myös tulkitsevat ja arvottavat niitä rakentaen uutta todellisuutta kielellisillä valinnoillaan. Urheiluselostus on kielenkäyttötilanteena nopeatempoinen ja affektiviinen, mikä tekee siitä omaleimaisen ja arvokkaan tutkimuskohteen. \u0000Tämä tutkimus tarkastelee suomalaisen urheiluselostuksen arvottavaa diskurssia. Tutkimus on tehty sattumanvaraisesti valituista kuudestatoista palloilulajin lähetyksestä, joiden selostukset olen litteroinut. Olen jäsennellyt aineistossa esiintyvää arvottamista suhtautumisen teorian avulla, ja havaintojen syvempään tarkasteluun sovellan diskurssianalyysia. \u0000Tutkimuksessa havaitsin, että urheiluselostusten diskurssi oli sävyltään erittäin positiivista ja onnistumisia korostavaa. Samaan aikaan diskurssi korosti runsaasti yksilöä ja tämän kyvykkyyttä, kun taas tunnepuhe jäi aineistoissa niukaksi. Suora negatiivinen arvottaminen kohdistettiin lähinnä tekoihin ja asioihin ja vain harvoin ihmisiin. Diskurssin pääpiirteet olivat yhtenevät sekä miesten että naisten sarjojen selostuksissa, mutta hienovaraisempi tarkastelu nosti esiin myös eroja sukupuolten esittämisen välillä.","PeriodicalId":349596,"journal":{"name":"Puhe ja kieli","volume":"17 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129997717","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Puhe ja kieliPub Date : 2022-12-29DOI: 10.23997/pk.126150
Elina Tergujeff, Elisabeth Zetterholm
{"title":"Förståelighetsperspektiv på finlandssvenskars vanliga uttalsdrag i engelska","authors":"Elina Tergujeff, Elisabeth Zetterholm","doi":"10.23997/pk.126150","DOIUrl":"https://doi.org/10.23997/pk.126150","url":null,"abstract":"Studien undersöker uttalsdrag som kan förorsaka missförstånd i finlandssvenska tonåringars uttal av engelska. Det finns viss kunskap om utmaningar finlandssvenskar möter när de lär sig det engelska uttalet, men mycket få empiriska studier som undersöker vilka uttalsdrag som faktiskt orsakar missförstånd. För att undersöka detta användes inspelningar av tonåringar vars förstaspråk var finlandssvenska. De läste in konstruerade meningar med utvalda uttalsdrag som kan förväntas orsaka missförstånd. Ett lyssnartest genomfördes med tonåringar (n = 48) vars förstaspråk var engelska. Resultaten visar att de förekommande uttalsdragen ledde till varierad grad av missförstånd hos lyssnarna. Av de undersökta uttalsdragen var det framför allt avsaknad av frågeintonation, felaktigt uttal av /θ, ð, v/ och när uttalades som affrikatan /ʤ/ som orsakade mest frekventa missförstånd. En slutsats är att dessa uttalsdrag bör prioriteras i engelskundervisning för finlandssvenskar, medan skillnaden mellan /i–ɪ/ och uttalet av ordfinalt /z/ inte visade sig vara lika viktigt för förståeligheten och därför inte behöver lika mycket uppmärksamhet i uttalsundervisningen i engelska.","PeriodicalId":349596,"journal":{"name":"Puhe ja kieli","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129302708","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Puhe ja kieliPub Date : 2022-12-29DOI: 10.23997/pk.126148
Nelly Penttilä, Tiina Ihalainen, Juulia Lintula, Sofi Niinisaari, Leena Rantala
{"title":"Vokaaliartikulaation muutokset Parkinsonin taudissa. Pilottitutkimus.","authors":"Nelly Penttilä, Tiina Ihalainen, Juulia Lintula, Sofi Niinisaari, Leena Rantala","doi":"10.23997/pk.126148","DOIUrl":"https://doi.org/10.23997/pk.126148","url":null,"abstract":"Epätarkkaa vokaaliartikulaatiota pidetään yhtenä Parkinsonin taudin ensimmäisistä oireista ja sen tutkimiseen on kehitetty erilaisia akustisia mittareita. Tässä pilottitutkimuksessa Parkinsonin tautia sairastavien (n=35) vokaaliartikulaatiota tarkasteltiin vokaaliartikulaatioindeksillä (VAI), jonka tiedetään olevan tämän hetken tarkin ja luotettavin mittari puheen ymmärrettävyyden akustiseen tarkasteluun vieraissa kielissä. Tutkimuksemme perusteella VAI erotti ryhmätasolla Parkinsonin tautia sairastavat suomenkieliset puhujat neurologisesti terveistä puhujista (n=35). Vaikka tutkimusryhmien keskimääräinen ikä erosi toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, voi tutkimuksen tuloksia hyödyntää jatkossa erilaisissa tutkimusasetelmissa. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää tarkastella erilaisten taustamuuttujien, kuten iän, väsyvyyden, koulutuksen ja murrealueen vaikutusta VAI-arvoihin.","PeriodicalId":349596,"journal":{"name":"Puhe ja kieli","volume":"39 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114666812","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Puhe ja kieliPub Date : 2022-12-29DOI: 10.23997/pk.126147
Taina Pitkänen, Maija Tervola
{"title":"Lääkärin vai potilaan taitoa? Suomea toisena kielenä puhuvan lääkärin puheen ymmärrettävyys vastaanottotilanteessa","authors":"Taina Pitkänen, Maija Tervola","doi":"10.23997/pk.126147","DOIUrl":"https://doi.org/10.23997/pk.126147","url":null,"abstract":"Artikkeli käsittelee suomea toisena kielenä käyttävien lääkäreiden puheen ymmärrettävyyttä vastaanottotilanteessa. Tutkimusaineistona on EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden lääkäreiden laillistamisprosessiin kuuluvia potilastenttejä, eli videoituja potilasvastaanottoja, joiden yhteiskesto on noin 40 tuntia. \u0000Artikkelissa tarkastellaan lääkärin puheen ymmärrettävyyttä kahdesta näkö-kulmasta. Ensin tutkitaan kohtia, joissa potilas jotenkin ilmaisee, että ei ole ymmärtänyt lääkärin puhetta. Analyysin toisessa osassa huomio kohdistetaan kielellisten merkitysten välittymiseen ja pyritään selvittämään, mitkä puheen ominaisuudet heikentävät ymmärrettävyyttä. \u0000Tutkimuksesta ilmeni, että potilaan ilmaisemat ongelmat liittyvät usein ääntämiseen ja morfosyntaksiin. Jonkin verran vähemmän on sanastoon ja kieliopillisiin merkityksiin liittyviä ongelmia. Nämä ongelmat ovat usein paikallisia ja ratkeavat tilanteen kuluessa. Analyysin toinen vaihe toi esiin vakavampia ongelmia: sanastopuutteita ja epätäsmällisiä tai suorastaan vääriä kieliopillisia merkityksiä, jotka estävät viestin välittymisen täsmällisesti. Samalla kävi ilmi, että potilaiden kesken on suuria eroja siinä, miten hyvin he ymmärtävät suomea toisena kielenä puhuvan lääkärin puhetta.","PeriodicalId":349596,"journal":{"name":"Puhe ja kieli","volume":"2 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116931594","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Puhe ja kieliPub Date : 2022-12-29DOI: 10.23997/pk.126146
Taina Mylläri
{"title":"Konjunktiot ja syntaktinen kompleksisuus: konjunktioiden käyttö suomi toisena kielenä -teksteissä eri taitotasoilla","authors":"Taina Mylläri","doi":"10.23997/pk.126146","DOIUrl":"https://doi.org/10.23997/pk.126146","url":null,"abstract":"Kielitaidon kehittymistä voidaan tutkia mittaamalla oppijankielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Kompleksisuus voidaan määritellä oppijankielen monipuolisuudeksi ja kehittyneisyydeksi, mutta syntaktista kompleksisuutta on kansainvälisessä toisen kielen oppimisen tutkimuksessa tyypillisesti mitattu alisteisiin lauserakenteisiin perustuvilla kvantitatiivisilla mittareilla. Tässä artikkelissa syntaktisen kompleksisuuden kehitystä tutkitaan tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suomi toisena kielenä -teksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla. Aineistona käytetään Jyväskylän yliopiston Cefling-hankkeen oppijansuomen korpuksen tekstejä. Rinnasteisten ja alisteisten rakenteiden osuutta syntaktisen kompleksisuuden kehityksessä selvitetään tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suhteessa kielitaidon tasoon. Syntaktista kompleksisuutta oppijankielen monipuolisuutena selvitetään tarkastelemalla, mitä eri konjunktioita eri taitotasoilla käytetään. Tulokset kyseenalaistavat käsityksen, että sivulauseet ilmaantuvat oppijankieleen vasta keskitasolla, sillä ne osoittavat, että suomi toisena kielenä -teksteissä käytetään sekä rinnastus- että alistuskonjunktioita jo taitotasolla A1. Lisäksi tulokset osoittavat, että konjunktioiden käyttö saattaa kehittyä eri tavalla aikuisten ja yläkouluikäisten teksteissä.","PeriodicalId":349596,"journal":{"name":"Puhe ja kieli","volume":"35 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125360020","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}