发布求助
文献互助 智能选刊 最新文献

Informaatiotutkimus最新文献

筛选
英文 中文
“Tuntuu, että vietän liikaakin aikaa Internetissä.”
Informaatiotutkimus Pub Date : 2021-11-05 DOI: 10.23978/inf.107929
Elisa Kannasto, Ari Haasio
{"title":"“Tuntuu, että vietän liikaakin aikaa Internetissä.”","authors":"Elisa Kannasto, Ari Haasio","doi":"10.23978/inf.107929","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107929","url":null,"abstract":"Verkko ja sen palvelut muodostavat merkittävän osan yksilöiden arjesta. Tässä artikkelissa, virtuaalisen kotiseudun käsitettä mallinnetaan yksilölle keskeisten ja rakkaiden verkkopalvelujen muodostamana kokonaisuutena. Tutkimuksessa opiskelijat raportoivat verkon käyttöään täyttämällä verkkopäiväkirjaa webropol-kyselyn muodossa. Näistä päiväkirjoista muodostettiin tuloksena neljä virtuaalista kotiseutua ja käyttäjäprofiilia. Verkon käyttäjillä on tiettyjä pakotettuja palveluita, joita heidän täytyy käyttää. Nämä kuuluvat yksilön verkkouniversumiin. Niistä sivustoista ja palveluista, jotka ovat yksilölle keskeisiä ja erityisen rakkaita taas muodostuu heidän virtuaalinen kotiseutunsa. Tulosten mukaan verkon palveluiden käyttö ei ole välttämättä aktiivista tekemistä ja sisällöntuotanto vaan enemmänkin passiivista mediakuluttamista ja ystävien sekä yhteisöjen seuraamista. ","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"37 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"81290828","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Kannanottaminen Twitterissä sosiaalisen ja digitaalisen toiminnan rajapintana
Informaatiotutkimus Pub Date : 2021-11-05 DOI: 10.23978/inf.107988
Liisa Kääntä
{"title":"Kannanottaminen Twitterissä sosiaalisen ja digitaalisen toiminnan rajapintana","authors":"Liisa Kääntä","doi":"10.23978/inf.107988","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107988","url":null,"abstract":"This study explores assessing as a social and digital activity in Twitter interactions on remote work. Digital interaction analysis of progressivity and sequentiality is used as a method that is based on online discussion research and applied conversation analysis. In hashtag #etätyö discussion participants are showing appreciation for the opportunity to work remotely, evaluating features of remote work, and advising remote workers through assessing forms and actions. Simultaneously, they progressively carry on and orient to the specific ‘hashtagged’ lines of discussion. In specific thread discussion participants organize assessing activity through positive and complementary, and occasionally negative, responses that are reciprocally and sequentially produced in line with the thread’s first tweet doing positive assessment. In conclusion, societally important issues should be assessed using jointly social and digital affordances available in the platform contexts. Furthermore, the study contributes to the discussion in digital humanities and social sciences on the importance of social interaction perspective.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"357 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"72529832","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Harvinaissairaiden käsityksiä sairaudesta ja sitä koskevan tiedon kognitiivisista auktoriteeteista
Informaatiotutkimus Pub Date : 2021-11-05 DOI: 10.23978/inf.111050
Annika Rotonen, Noora Hirvonen, Maija-Leena Huotari
{"title":"Harvinaissairaiden käsityksiä sairaudesta ja sitä koskevan tiedon kognitiivisista auktoriteeteista","authors":"Annika Rotonen, Noora Hirvonen, Maija-Leena Huotari","doi":"10.23978/inf.111050","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.111050","url":null,"abstract":"This article examines illness representations as viewed by Finnish adults with a hereditary rare disease, and ways these representations manifest in their information behaviour, focusing on the cognitive authority of information sources. Data were gathered with five theme interviews and analysed using theory bound content analysis. The results show that doctors and researchers specialised in rare diseases had a central cognitive authority status among the patients. Additionally, personal expertise and experience, and peer information, particularly of practicalities, were also crucial. Information sources, and information provided by the sources, were significant in constructing illness representations and for controlling the disease. The core information sources and their evaluation varied in different disease phases and along with evolving illness identity. The results cannot be generalised to all Finnish adults with a rare disease but they add knowledge about patients’ views of information sources in a situation where information is scarce. Because of the general lack of information about rare diseases, information supply, information behaviour and information creation are examples of prolific study subjects.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"123 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"86182134","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 1
Parlamenttisampo: eduskunnan aineistojen linkitetyn avoimen datan palvelu ja sen käyttömahdollisuudet
Informaatiotutkimus Pub Date : 2021-11-05 DOI: 10.23978/inf.107899
E. Hyvönen, Laura Sinikallio, Petri Leskinen, Senka Drobac, Jouni Tuominen, Kimmo Elo, Matti La Mela, Mikko Koho, E. Ikkala, Minna Tamper, Rafael Leal, Joonas Kesäniemi
{"title":"Parlamenttisampo: eduskunnan aineistojen linkitetyn avoimen datan palvelu ja sen käyttömahdollisuudet","authors":"E. Hyvönen, Laura Sinikallio, Petri Leskinen, Senka Drobac, Jouni Tuominen, Kimmo Elo, Matti La Mela, Mikko Koho, E. Ikkala, Minna Tamper, Rafael Leal, Joonas Kesäniemi","doi":"10.23978/inf.107899","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107899","url":null,"abstract":"Semanttinen parlamentti -hankkeessa 2020–2022 luodaan eduskunnan tietokannoista ja niihin liittyvistä muista aineistoista uudenlainen linkitetyn avoimen datan (Linked Open Data, LOD) palvelu, tietoinfrastruktuuri ja semanttinen portaali Parlamenttisampo – eduskunta semant­tisessa webissä, joiden avulla tutkitaan poliittista kulttuuria ja kieltä. Dataa linkittämällä voi-daan rikastaa eduskuntadataa muilla tietolähteillä kuten biografisella tiedolla, terminologioilla ja lainsäädännön dokumenteilla. Parlamenttisampo on kieli- ja semanttisen webin teknologioihin perustuva palvelukokonaisuus tutkijoita, kansalaisia, mediaa ja valtionhallintoa varten. Artik­kelissa esitellään hankkeen visio, ensimmäisiä tuloksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia: Eduskunnan kaikkien täysistuntojen 1907–2021 yli 900 000 puheesta on valmistunut linkitetyn datan tietämysgraafi (knowledge graph); data on myös saatavilla XML-muodossa, jossa hyö­dynnetään uutta kansainvälistä Parla-CLARIN-formaattia. Ensimmäistä kertaa eduskunnan puheiden koko aikasarja on muunnettu dataksi ja datapalveluksi yhtenäisessä muodossa. Lisäksi puheet on yhdistetty eduskunnan kansanedustajien tietokannasta luotuun ja muista tietolähteistä rikastettuun toiseen tietämysgraafiin laajemmaksi ontologiaperustaiseksi datapalveluksi Fin- Parla. Datapalvelua voidaan käyttää eduskuntatutkimukseen parlamentaarisesta ja edustuksel-lisesta kulttuurista sekä poliittisen kielen käytöstä analysoimalla kansanedustajien täysistunnois­sa pitämiä puheita ja poliitikkojen verkostoja data-analyysin keinoin. Palvelun rajapinnan avulla voidaan myös kehittää eri käyttäjäryhmille sovelluksia, kuten hankkeessa valmistuva Parlament­tisampo.fi-portaali.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"60 6 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"90691295","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 6
Kontekstualisointimalli sosiaalisen median lähdekritiikin avaimena
Informaatiotutkimus Pub Date : 2021-11-05 DOI: 10.23978/inf.107897
Elina Vaahensalo
{"title":"Kontekstualisointimalli sosiaalisen median lähdekritiikin avaimena","authors":"Elina Vaahensalo","doi":"10.23978/inf.107897","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107897","url":null,"abstract":"Sosiaalisen median alustojen käyttö on osa arkipäiväämme, ja arkipäiväistymisen myötä sosiaalisen median aineistot ovat yhä laajemmin myös tutkimuskäytössä eri tieteenaloilla. Aineistojen lähdekriittinen käsittely painottuu kuitenkin usein tutkijoiden tieteenalasta riippuen joko teknisten tai kulttuuristen vaikutteiden tarkasteluun, vaikka sosiaalisen median aineistot ovat aina tulos molempien yhteisvaikutuksesta. Helpottaakseni sosiaalisen median aineistojen monipuolista lähdekriittistä käsittelyä esittelen tässä artikkelissa sosiaalisen median kontekstualisointimallin. Malli erittelee erilaisia sosiaalisen median aineistoihin vaikuttavia konteksteja, kuten alustojen kulttuuris-historiallinen tausta, sekä affordansseja eli alustojen tarjoamia toiminnan mahdollisuuksia. Lisäksi annan artikkelissa käytännön esimerkkejä siitä, miten eri affordanssit ja kontekstit voivat sosiaalisen median alustoilla ja aineistoissa heijastua ja miksi tutkijan tulisi ne tutkimuksessaan huomioida.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"9 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"75993145","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Informaatiovuorovaikutus historian tutkimuksessa
Informaatiotutkimus Pub Date : 2021-11-05 DOI: 10.23978/inf.107890
Heikki Keskustalo, Elina Late, Laura Korkeamäki, S. Kumpulainen, Kimmo Kettunen
{"title":"Informaatiovuorovaikutus historian tutkimuksessa","authors":"Heikki Keskustalo, Elina Late, Laura Korkeamäki, S. Kumpulainen, Kimmo Kettunen","doi":"10.23978/inf.107890","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107890","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"14 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"84371703","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Aihemallinnuksen ja klusterianalyysin yhdistäminen aineiston esikäsittelyn ja mallinnuksen valintojen tutkimiseksi
Informaatiotutkimus Pub Date : 2021-11-05 DOI: 10.23978/inf.107879
Arho Toikka
{"title":"Aihemallinnuksen ja klusterianalyysin yhdistäminen aineiston esikäsittelyn ja mallinnuksen valintojen tutkimiseksi","authors":"Arho Toikka","doi":"10.23978/inf.107879","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.107879","url":null,"abstract":"Uusien tekstiaineistojen analyysimenetelmien käytön yhteiskuntatieteelliset käytännöt eivät ole vielä vakiintuneet. Yksi suosittu keskustelu- ja tekstiaineistojen mallinnustapa on aihemallinnus, jolla etsitään aineiston temaattista rakennetta sanojen yhteisesiintymisen avulla.Aihemallinnuksen tulokset vaihtelevat aineiston esikäsittelyn ja mallinnuksen parametrien myötä, ja työkalusta riippuen myös satunnaisesti. Tämä on yleensä tulkittu ongelmaksi, josta päästään eroon huolellisesti validoimalla ja valitsemalla yksi ”paras malli”. Sosiaalitieteilijän näkökulmasta mallinnuksen vaihtelut voivat kuitenkin olla myös erilaisia näkökulmia aineistoon tai vivahde-eroja, joita tulkitsemalla voidaan löytää aineiston ydin.Tässä artikkelissa käsitellään tutkimusprosessia, joka perustuu toistettuihin aihemallinnuksiin aineiston esivalmisteluja ja mallinnuksen parametreja vaihtelemalla. Kahden aiheen samankaltaisuus voidaan mitata ja lukuisista malleista tuotetut aiheet voidaan ryhmitellä klusterianalyysilla näiden samankaltaisuuksien avulla. Kun kaksi aihetta sijoittuu samaan ryhmään, voidaan niiden tulkita olennaisesti kuvaavan samaa aihetta, vaikka sanajakauma ei olekaan täysin sama. Nämä aiheiden ryhmät voidaan sitten nostaa analyysin keskiöön: jotkin aiheet löytyvät riippumatta alkuvalmisteluista, jotkin vain toisinaan ja jotkut aiheet löytyvät vain sattumalta ja jäävät yksin. Yhden mallin tulkinnan rinnalla ja sijasta voidaan tulkita näitä ryhmiä, ja samalla tehdä näkyväksi mallin reliabiliteettia ja tehtyjen valintojen vaikutusta tuloksiin.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"17 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"74731354","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Ikääntyvien terveystietokäyttäytyminen ja hyödylliseksi koetut digitaaliset terveyspalvelut
Informaatiotutkimus Pub Date : 2021-11-05 DOI: 10.23978/inf.109124
Isto Huvila, Heidi Enwald, Kristina Eriksson-Backa, Noora Hirvonen
{"title":"Ikääntyvien terveystietokäyttäytyminen ja hyödylliseksi koetut digitaaliset terveyspalvelut","authors":"Isto Huvila, Heidi Enwald, Kristina Eriksson-Backa, Noora Hirvonen","doi":"10.23978/inf.109124","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.109124","url":null,"abstract":"We report findings of the project Taking Health Information Behaviour into Account: implications of a neglected element for successful implementation of consumer health technologies on older adults (HIBA) based at Åbo Akademi University. The results stress that a key reason for digital health services (e-health) not being used or considered useful is that they are developed without fully considering how they align with the life-context and everyday-information behaviours of their intended users. Older adults’ (50–70y) experiences of technologies and the information they convey vary and should be treated as two distinct facets of whether a particular service is found useful. Instead of focussing on specific systems, the emphasis of developing e-health services should be put on solving people’s changing needs relating to their everyday challenges, well-being, and access to information they themselves find useful.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"40 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"91216285","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Johdanto: Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla
Informaatiotutkimus Pub Date : 2021-11-05 DOI: 10.23978/inf.112005
Salla-Maaria Laaksonen, Jesse Haapoja, Thomas Olsson
{"title":"Johdanto: Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla","authors":"Salla-Maaria Laaksonen, Jesse Haapoja, Thomas Olsson","doi":"10.23978/inf.112005","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.112005","url":null,"abstract":"Informaatioteknologian kehitys ja yhteiskunnan digitalisoituminen ovat kannustaneet tutkijoita eri tieteenaloilta tarkastelemaan erilaisten sosioteknisten järjestelmien ja digitalisoituvien käytäntöjen merkitystä yhteiskunnassa. Teknologiavälitteisyys muun muassa määrittää sosiaalista, poliittista ja kaupallista kanssakäymistä sekä muokkaa yhteiskunnan instituutioita kouluista mediaan. Samalla digitalisoituva yhteiskunta tuottaa uusia ihmis- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita, aineistoja ja menetelmiä. Tämän monitieteisen teemanumeron artikkelit kartoittavat ja pohtivat digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta. Teemanumero on toimitettu yhteistyössä digitaalisen yhteiskuntatieteen tutkimuksen yhdistyksen Rajapinta ry:n kanssa.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"24 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"91313131","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 1
Sosiaalisen median kommenttien analyysi multimodaalisesta näkökulmasta digitaalisen journalismin ja poliittisen viestinnän tutkimuksessa
Informaatiotutkimus Pub Date : 2021-11-05 DOI: 10.23978/inf.111071
Margareta Salonen, Elisa Kannasto, Laura Paatelainen
{"title":"Sosiaalisen median kommenttien analyysi multimodaalisesta näkökulmasta digitaalisen journalismin ja poliittisen viestinnän tutkimuksessa","authors":"Margareta Salonen, Elisa Kannasto, Laura Paatelainen","doi":"10.23978/inf.111071","DOIUrl":"https://doi.org/10.23978/inf.111071","url":null,"abstract":"Societal discussions flow on social media platforms that are studied by researchers in multiple ways and through various kinds of data sets that are extracted from them. In the studies of these discussions, multimodality unravels the semiotic modes that are communication resources through which meanings are socially and culturally created and expressed. In addition, the viewpoint of affordances can be used for viewing the functions of social media platforms and their discussions. Furthermore, this review was conducted to better understand how social media comments are researched from the perspective of multimodality in the context of digital journalism and political communication. A systematic literature review and qualitative content analysis were used as methods. The review discovered that the studies under review were not that high in multimodality and that text as an individual mode was the most common one. Furthermore, Twitter was the most researched platform and the one where the use of modes was more thoroughly explained.","PeriodicalId":32976,"journal":{"name":"Informaatiotutkimus","volume":"13 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"76679632","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 1
首页 上一页 下一页 尾页
0
×
引用
GB/T 7714-2015
复制
MLA
复制
APA
复制
导出至
BibTeX EndNote RefMan NoteFirst NoteExpress
×
提示
您的信息不完整，为了账户安全，请先补充。
现在去补充
×
提示
您因"违规操作"
具体请查看互助需知
我知道了
×
提示
现在去查看 取消
×
提示
确定
请完成安全验证×
相关产品
×
本文献相关产品
联系我们：info@booksci.cn Book学术提供免费学术资源搜索服务，方便国内外学者检索中英文文献。致力于提供最便捷和优质的服务体验。 Copyright © 2023 布克学术 All rights reserved.
京ICP备2023020795号-1
ghs 京公网安备 11010802042870号
Book学术文献互助
Book学术文献互助群
群 号：604180095
Book学术官方微信