发布求助
文献互助 智能选刊 最新文献

AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita最新文献

筛选
英文 中文
Naturens största mästerstycken eller straffande tyranner? 是大自然最伟大的杰作，还是惩罚性的暴君？
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.33520/aur.142172
Laura Hollsten
{"title":"Naturens största mästerstycken eller straffande tyranner?","authors":"Laura Hollsten","doi":"10.33520/aur.142172","DOIUrl":"https://doi.org/10.33520/aur.142172","url":null,"abstract":"Inom historieforskningen har förhållandet mellan människor och insekter sällan behandlats, även om insekterna haft stor betydelse i människors sociala och kulturella liv. Insekter har varit närvarande i människors liv på olika sätt och påverkat historien genom sitt medaktörskap, till exempel i spridandet av sjukdomar såsom malaria och gula febern. Insekter har spelat en roll inom medicinhistorien, men också inom den idé- och lärdomshistoria som studerar naturalhistoria och entomologins historia, samt inom kulturhistoria där man bland annat utforskat insekters betydelse som symboliska bärare av olika egenskaper. Föreliggande artikel studerar kunskap om insekter och spindeldjur i Europa och Sverige under tidigmodern tid. Målet är att studera hur kunskap om insekter cirkulerade i det tidigmoderna Sverige och Europa samt hurdan denna kunskap var, eftersom såväl nya rön som gamla traditioner kommunicerades i vetenskapliga och populära verk. Fokus ligger på hur nyttotänkande, fysikoteologi och antropocentrism påverkat synen på insekter och spindeldjur som antingen nyttiga eller skadliga för människan. I beskrivningarna syns å ena sidan en äldre människocentrerad naturalhistoria, å andra sidan ett mera systematiskt naturvetenskapligt tänkande. Därmed ingick såväl auktoritetsbaserat allmäneuropeiskt tankegods som lokal kunskap i den tidigmoderna kunskapen om insekter. Även om sätten att kategorisera insekter förändrades under tidigmodern tid finns det en kontinuitet i betoningen av nytta och skada, en kontinuitet som ännu syns idag.","PeriodicalId":150085,"journal":{"name":"AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita","volume":"13 5","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138994314","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Carl von Linné ja suomen kieli 卡尔-冯-林内和芬兰语
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.33520/aur.142179
H. Uusitalo
{"title":"Carl von Linné ja suomen kieli","authors":"H. Uusitalo","doi":"10.33520/aur.142179","DOIUrl":"https://doi.org/10.33520/aur.142179","url":null,"abstract":"Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707–1778) tunnetaan ennen kaikkea eliöiden taksonomisen luokittelujärjestelmän kehittäjänä. Hänen maailmankuululla työllään on suuri merkitys vielä tänäkin päivänä. Vaikka Carl von Linnén perintö jälkipolville onkin ennen kaikkea luonnontieteellinen ja tieteenhistoriallinen, voi myös suomen kielen tutkija tehdä hänen teksteistään löytöjä. Esittelen tässä artikkelissa Carl von Linnén käsikirjoitusaineistoihin ja painettuihin teoksiin sisältyviä suomenkielisiä osia. Teoreettis-metodologisena kehyksenä tutkimuksessani toimii vanhan kirjasuomen ortografian, äänne- ja muotorakenteen sekä sanaston tutkimus. Lisäksi mukana on näkökulmia henkilö- ja kirjahistoriasta. Aineistona on käytetty niin käsikirjoituksia kuin painettua kirjallisuuttakin. Artikkeli valaisee tutkimusmatkaajan kohtaamia arkisia tilanteita ja sitä, minkälaista kielellistä tukea hän on tarvinnut selvitäkseen vieraskielisessä ympäristössä. Von Linnén teksteissä esiintyvien kasvien ja eläinten nimitysten tutkiminen puolestaan valaisee, minkälaiset eliönnimitykset ovat oleellisia mainita erikseen suomeksi. Artikkelissa perehdytään myös kyseisten nimitysten taustaan, sillä on aiheellista selvittää, mistä ruotsinkielinen von Linné on ylipäätään saanut suomenkielisiä sanoja tietoonsa.","PeriodicalId":150085,"journal":{"name":"AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita","volume":"172 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139169764","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Fauna et Flora Fennica -hanke Suomen lajistoa kartoittamassa 绘制芬兰生物多样性地图的 "Fauna et Flora Fennica "项目
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.33520/aur.142180
Heli Rantala
{"title":"Fauna et Flora Fennica -hanke Suomen lajistoa kartoittamassa","authors":"Heli Rantala","doi":"10.33520/aur.142180","DOIUrl":"https://doi.org/10.33520/aur.142180","url":null,"abstract":"Keväällä 2023 Turun yliopistossa käynnistyi monitieteinen, dosentti Otto Latvan johtama Fauna et Flora Fennica -hanke, jonka tavoitteena on tuottaa aiempaa kokonaisvaltaisempaa tietoa eri eläin- ja kasvilajien esiintymisestä Suomen alueella. Hanke syventää käsitystä Suomen lajistosta tutkimalla systemaattisesti, mitä sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistut kansalaishavainnot kertovat eri lajien levinneisyyden historiasta. Suomen eläin- ja kasvilajien havainnoinnin historiaa tutkitaan hankkeessa kulttuurin-, kielen- ja historiantutkimuksen keinoin. Tarkastelun aikajänne ulottuu 1800-luvulta 1970-luvun alkuun. Tutkimusaineistona hanke käyttää Kansalliskirjaston digitaalista sanoma- ja aikakauslehtien kokoelmaa sekä tätä aineistoa täydentävää luonto- ja ympäristöaiheista lehtimateriaalia.\u0000Fauna et Flora Fennica -hanketta rahoittaa Alfred Kordelinin säätiön Suuret kulttuurihankkeet -ohjelma. Nimensä hanke on lainannut Suomen vanhimmalta tieteelliseltä seuralta, Turun keisarillisessa yliopistossa vuonna 1821 perustetulta Societas pro Fauna et Flora Fennica -nimiseltä yhdistykseltä.","PeriodicalId":150085,"journal":{"name":"AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita","volume":"35 8","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138955757","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Porvoon kymnaasin kirjasto kansainvälisen kirjastohistorian tutkimuksen näkökulmasta 从国际图书馆史研究的角度看波尔沃的基姆纳斯图书馆
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.33520/aur.142181
Janne Tunturi, Emilia Karppinen
{"title":"Porvoon kymnaasin kirjasto kansainvälisen kirjastohistorian tutkimuksen näkökulmasta","authors":"Janne Tunturi, Emilia Karppinen","doi":"10.33520/aur.142181","DOIUrl":"https://doi.org/10.33520/aur.142181","url":null,"abstract":"Tässä katsausartikkelissa pyrimme yleisesityksiä käyttämällä hahmottamaan sitä kirjastojen ja oppineisuuden maailmaa, jossa Porvoon kymnaasin kirjasto toimi. Emme keskity kirjaston yleisiin representaatioihin vaan niiden kokoelmien tuottamiin merkityksiin. Kirjallisuus- ja lähdepohjaa laajentamalla aihe tarjoaisi mahdollisuuksia myös tutkimukselliseen tarkasteluun esimerkiksi temaattisesti läheisillä tapaustutkimuksilla.","PeriodicalId":150085,"journal":{"name":"AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita","volume":"5 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138956613","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Kuninkaalliseen tiedeakatemian arkistoon sijoitetut Turun vuosien 1748–1800 päivittäiset säähavainnot historiallisena ja elektronisena informaationa 皇家科学院档案中保存的 1748-1800 年图尔库每日气象观测的历史和电子信息
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.33520/aur.142174
Jari Holopainen, Samuli Helama, Selmi Holopainen
{"title":"Kuninkaalliseen tiedeakatemian arkistoon sijoitetut Turun vuosien 1748–1800 päivittäiset säähavainnot historiallisena ja elektronisena informaationa","authors":"Jari Holopainen, Samuli Helama, Selmi Holopainen","doi":"10.33520/aur.142174","DOIUrl":"https://doi.org/10.33520/aur.142174","url":null,"abstract":"\u0000Artikkelissa kuvataan Kuninkaalliseen tiedeakatemian arkistoon sijoitettujen Turun vuosien 1748–1800 päivittäisten säähavaintojen integrointi tietokantaan. Säähavaintojenteon Turussa organisoivat Akatemian professorit Leche, Kalm, Hellenius, Planman ja Mether, joista Leche ja Kalm tekivät säähavaintoja myös itse. Päiväkirjojen tekstit sekä rikastuttavat aikaisemmin koostettuja säämuuttujien kuukausi- ja vuosikeskiarvotilastoja että tarjoavat monipuolisen kuvauksen vuodenkierron vaihtelevista sääoloista sekä moninaisista tapahtumista Turun seudulla 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Tietokanta on tallennettu tutkimuksen yhteyteen, josta se on ladattavissa. \u0000","PeriodicalId":150085,"journal":{"name":"AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita","volume":"28 12","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138957324","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
History of Ceremonial Conferments in Turku 图尔库仪式授予的历史
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita Pub Date : 2023-02-02 DOI: 10.33520/aur.126819
Topi Artukka, Mari Ratia
{"title":"History of Ceremonial Conferments in Turku","authors":"Topi Artukka, Mari Ratia","doi":"10.33520/aur.126819","DOIUrl":"https://doi.org/10.33520/aur.126819","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000The history of ceremonial conferments organised by European universities goes back to the Middle Ages, as bachelors were conferred as masters in Paris and Bologna already in the 13th century. From the European universities, the tradition of conferring academic degrees spread to Sweden, where the ceremony was first organised at the Uppsala University in 1600 and at the Royal Academy of Turku in 1643. At that time, Finland and Turku were part of the Swedish kingdom and the Royal Academy of Turku, founded in 1640, was the first university in Finland. This university was situated in Turku until the great fire of 1827, after which the university was moved to Helsinki, the new capital of Finland. Ceremonial conferments have been an important celebration for the community, as not only does the ceremony confer scholars as part of the academic community, but it also builds internal hierarchy and symbolism. \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":150085,"journal":{"name":"AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita","volume":"7 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-02-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"124844406","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Hyödyllistä tietoa yhteiselle kansalle
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita Pub Date : 2023-02-02 DOI: 10.33520/aur.126816
Tanja Toropainen
{"title":"Hyödyllistä tietoa yhteiselle kansalle","authors":"Tanja Toropainen","doi":"10.33520/aur.126816","DOIUrl":"https://doi.org/10.33520/aur.126816","url":null,"abstract":"Turun akatemian matematiikan professori Nils Hasselbom (1690–1764) pyrki tarjoamaan toimittamissaan almanakoissa suomenkieliselle yleisölle hyödyllistä valistuskirjallisuutta. Hasselbom oli edelläkävijä, sillä käytännönläheiset, yleishyödylliset suomenkieliset tekstit alkoivat yleistyä vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla ja silloinkin pitkälti almanakoissa julkaistujen maataloutta ja terveydenhoitoa käsittelevien ohjetekstien ansiosta.","PeriodicalId":150085,"journal":{"name":"AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita","volume":"11 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-02-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114620399","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Promootioiden historiaa Turussa
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita Pub Date : 2023-02-02 DOI: 10.33520/aur.126818
Topi Artukka
{"title":"Promootioiden historiaa Turussa","authors":"Topi Artukka","doi":"10.33520/aur.126818","DOIUrl":"https://doi.org/10.33520/aur.126818","url":null,"abstract":"Yliopistojen järjestämien promootioiden historia ulottuu Euroopassa pitkälle keskiajalle saakka, sillä jo 1200-luvun Pariisissa ja Bolognassa väitelleitä kandidaatteja vihittiin maistereiksi. Eurooppalaisista yliopistoista oppiarvojen myöntöjuhla levisi Ruotsiin, jossa seremonia otettiin käyttöön ensin Uppsalan yliopistossa vuonna 1600 ja sitten Turun akatemiassa vuonna 1643. Promootiot olivat yliopiston tärkein yhteisöllinen juhla, jonka avulla paitsi kiinnitettiin oppineet osaksi akateemista yhteisöä, myös rakennettiin sisäistä hierarkiaa ja symboliikkaa.","PeriodicalId":150085,"journal":{"name":"AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita","volume":"98-100 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-02-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"131658986","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Miten tutkia kadonnutta materiaalisuutta?
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita Pub Date : 2023-02-02 DOI: 10.33520/aur.126817
Liisa Kunnas-Pusa, Leila Koivunen
{"title":"Miten tutkia kadonnutta materiaalisuutta?","authors":"Liisa Kunnas-Pusa, Leila Koivunen","doi":"10.33520/aur.126817","DOIUrl":"https://doi.org/10.33520/aur.126817","url":null,"abstract":"Tässä kirjoituksessa esittelemme Turun akatemian kokoelmatoimintaa pääasiassa esinekokoelmien näkökulmasta. Akatemian kokoelmia voidaan pitää ensimmäisenä museokokoelmana Suomessa, ja ne ovat osa monen tieteenalan historiaa. Kokoelmat sisälsivät taidetta, historiallisia ja etnografisia esineitä sekä luonnontieteellisiä näytteitä. Suurin osa kokoelmista tuhoutui Turun palossa vuonna 1827, ja säilyneet osat siirrettiin yliopiston mukana Helsinkiin. Kokoelmia koskeva lähdeaineisto on sirpaleista, eikä niitä koskevaa tutkimusta ole juurikaan tehty.","PeriodicalId":150085,"journal":{"name":"AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita","volume":"61 9 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-02-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"130597553","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Moninaisia ja monialaisia lähestymistapoja varhaismoderniin väitöskirjallisuuteen
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita Pub Date : 2022-03-11 DOI: 10.33520/aur.115352
Katariina Lehto
{"title":"Moninaisia ja monialaisia lähestymistapoja varhaismoderniin väitöskirjallisuuteen","authors":"Katariina Lehto","doi":"10.33520/aur.115352","DOIUrl":"https://doi.org/10.33520/aur.115352","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":150085,"journal":{"name":"AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita","volume":"149 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-03-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"132143338","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
下一页 尾页
0
×
引用
GB/T 7714-2015
复制
MLA
复制
APA
复制
导出至
BibTeX EndNote RefMan NoteFirst NoteExpress
×
提示
您的信息不完整，为了账户安全，请先补充。
现在去补充
×
提示
您因"违规操作"
具体请查看互助需知
我知道了
×
提示
现在去查看 取消
×
提示
确定
请完成安全验证×
相关产品
×
本文献相关产品
联系我们：info@booksci.cn Book学术提供免费学术资源搜索服务，方便国内外学者检索中英文文献。致力于提供最便捷和优质的服务体验。 Copyright © 2023 布克学术 All rights reserved.
京ICP备2023020795号-1
ghs 京公网安备 11010802042870号
Book学术文献互助
Book学术文献互助群
群 号：604180095
Book学术官方微信