{"title":"新兴欧洲的地区外交政策","authors":"Alina Kuusisto, Mikko Kohvakka","doi":"10.61559/lh.127794","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Artikkeli käsittelee Suomen ja Venäjän 1990-luvulla toteuttamaa alueellista yhteistyötä, joka on saanut vähän huomiota maamme lähihistorian tutkimuksessa. Aikakauden geopoliittinen ja taloudellinen murros luo mielenkiintoisen kontekstin alueelliselle yhteistyölle. Suomi rakensi suhteitaan uuteen Venäjään, talouden luonne globalisoitui ja alueiden merkitys suhteessa kansallisvaltioihin kasvoi. Syntyi jännitteitä ylikansallisten, kansallisten ja alueellisten toimijoiden välillä. Näitä jännitteitä on artikkelissa tarkasteltu niin kutsuttujen yhteiskunnallisten logiikoiden kautta, joista merkittävimpiä ovat perinteinen valtion logiikka, paikallisyhteisön logiikka ja markkinoiden logiikka. Artikkeli arvioi lähialueyhteistyön tavoitteita ja siitä käytyä julkista keskustelua näiden logiikoiden, Suomen 1990-luvun Eurooppa-politiikan ja Pohjoisen ulottuvuuden politiikan näkökulmista. Se myös tarkastelee lähialueyhteistyötä alueen (Pohjois-Karjala) ja valtion suhteen näkökulmasta. Lähteinä on käytetty eduskunnan pöytäkirjoja ja muuta materiaalia, sanomalehti Karjalaisen kirjoittelua sekä alueellisten organisaatioiden tuottamaa materiaalia","PeriodicalId":502785,"journal":{"name":"Lähihistoria","volume":"38 8","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-12-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":"{\"title\":\"Alueellista ulkopolitiikkaa avautuvassa Euroopassa\",\"authors\":\"Alina Kuusisto, Mikko Kohvakka\",\"doi\":\"10.61559/lh.127794\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"Artikkeli käsittelee Suomen ja Venäjän 1990-luvulla toteuttamaa alueellista yhteistyötä, joka on saanut vähän huomiota maamme lähihistorian tutkimuksessa. Aikakauden geopoliittinen ja taloudellinen murros luo mielenkiintoisen kontekstin alueelliselle yhteistyölle. Suomi rakensi suhteitaan uuteen Venäjään, talouden luonne globalisoitui ja alueiden merkitys suhteessa kansallisvaltioihin kasvoi. Syntyi jännitteitä ylikansallisten, kansallisten ja alueellisten toimijoiden välillä. Näitä jännitteitä on artikkelissa tarkasteltu niin kutsuttujen yhteiskunnallisten logiikoiden kautta, joista merkittävimpiä ovat perinteinen valtion logiikka, paikallisyhteisön logiikka ja markkinoiden logiikka. Artikkeli arvioi lähialueyhteistyön tavoitteita ja siitä käytyä julkista keskustelua näiden logiikoiden, Suomen 1990-luvun Eurooppa-politiikan ja Pohjoisen ulottuvuuden politiikan näkökulmista. Se myös tarkastelee lähialueyhteistyötä alueen (Pohjois-Karjala) ja valtion suhteen näkökulmasta. Lähteinä on käytetty eduskunnan pöytäkirjoja ja muuta materiaalia, sanomalehti Karjalaisen kirjoittelua sekä alueellisten organisaatioiden tuottamaa materiaalia\",\"PeriodicalId\":502785,\"journal\":{\"name\":\"Lähihistoria\",\"volume\":\"38 8\",\"pages\":\"\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2023-12-13\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"0\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Lähihistoria\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.61559/lh.127794\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"\",\"JCRName\":\"\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Lähihistoria","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.61559/lh.127794","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
Alueellista ulkopolitiikkaa avautuvassa Euroopassa
Artikkeli käsittelee Suomen ja Venäjän 1990-luvulla toteuttamaa alueellista yhteistyötä, joka on saanut vähän huomiota maamme lähihistorian tutkimuksessa. Aikakauden geopoliittinen ja taloudellinen murros luo mielenkiintoisen kontekstin alueelliselle yhteistyölle. Suomi rakensi suhteitaan uuteen Venäjään, talouden luonne globalisoitui ja alueiden merkitys suhteessa kansallisvaltioihin kasvoi. Syntyi jännitteitä ylikansallisten, kansallisten ja alueellisten toimijoiden välillä. Näitä jännitteitä on artikkelissa tarkasteltu niin kutsuttujen yhteiskunnallisten logiikoiden kautta, joista merkittävimpiä ovat perinteinen valtion logiikka, paikallisyhteisön logiikka ja markkinoiden logiikka. Artikkeli arvioi lähialueyhteistyön tavoitteita ja siitä käytyä julkista keskustelua näiden logiikoiden, Suomen 1990-luvun Eurooppa-politiikan ja Pohjoisen ulottuvuuden politiikan näkökulmista. Se myös tarkastelee lähialueyhteistyötä alueen (Pohjois-Karjala) ja valtion suhteen näkökulmasta. Lähteinä on käytetty eduskunnan pöytäkirjoja ja muuta materiaalia, sanomalehti Karjalaisen kirjoittelua sekä alueellisten organisaatioiden tuottamaa materiaalia