{"title":"‑kin-liitteen semantiikasta ja diskursiivisista tehtävistä","authors":"Outi Duvallon","doi":"10.12697/jeful.2021.12.1.02","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Abstrakti. Artikkelissa tarkastellaan ‑kin-liitteen sisältäviä nominaalisia ilmauksia, yhtäältä pronomineja, joissa ‑kin on sananmuodon kiinteä osa, ja toisaalta NP=kin-rakennetta, joissa ‑kin on itsenäiseen nominiin liitetty fokuspartikkeli. Lähtökohtana on oletus, että pro-sanoilla jokin, kukin, mikin on referentiaalisesti jotakin yhteistä NP=kin-rakenteen kanssa. ‑kin-liitteisiä pronomineja kuvataan selauksen käsitteen (rans. parcours, eng. scanning) avulla. Selaus tarkoittaa kielellistä operaatiota, jossa jonkin luokan jäseniä käydään läpi pysähtymättä yhdenkään niistä kohdalle. Yksinkertaisten pronominien (jokin, kukin) lisäksi huomio kohdistuu kahdesta pro-sanasta muodostuvaan distributiiviseen rakenteeseen milloin mikin ja sen diskursiivisiin käyttöihin. Artikkelissa esitetään, että selauksen käsite valottaa myös NP=kin-rakenteen merkitystä. ‑kin-partikkeli konstruoi NP:n tulkinnan taustalle luokan, jonka puitteissa sen tarkoite rinnastuu toisiin samankaltaisessa asemassa oleviin tarkoitteisiin. Tässä tapauksessa selausoperaatio ei koske NP:n referenssin rakentumista, vaan se vaikuttaa NP:n tarkoitteen statukseen osallistujana lausuman ilmaisemaan predikaatioon. ‑kin merkitsee, että tarkoitteeen ja predikaation suhde ei ole ainutkertainen. Selausoperaatiosta seuraa erilaisia tulkintoja sen mukaan, miten ‑kin-partikkelin konstruoima luokka muodostuu, ja aktivoiko partikkeli lausuman tulkinnassa yhden vai useamman fokuksen. \nAbstract. Outi Duvallon: On the semantics and discourse functions of the Finnish clitic ‑kin. This paper presents a study on two kinds of nominal expressions containing the morpheme ‑kin, the pronouns composed of a stem (jo‑, ku‑, mi‑) and the suffix ‑kin, and the NP=kin construction in which ‑kin is a clitic focus particle attached to an independent noun. The starting point is the assumption that the pronouns with the suffix ‑kin have something in common with the NP=kin construction with respect to their referential properties. The analysis is based on the concept of scanning (Fr. parcours), defined as designating an operation that consists in going through items of a class without stopping at anyone. In addition to the simple pronouns jokin ‘something’, kukin ‘each one’, attention is paid to the two-part expressions with distributive meaning, such as milloin mikin ‘at different times, different things’. The paper aims to show that the concept of scanning makes it also possible to shed light on the meaning and discourse functions of the NP=kin construction. \nKokkuvõte. Outi Duvallon: Liite ‑kin semantikast ja diskursiivsetest funktsioonidest. Artiklis vaadeldakse kaht tüüpi kin-liidet sisaldavaid nominaalseid väljendeid: asesõnu, kus ‑kin on sõnavormi osa, ning NP=kin konstruktsioone, kus ‑kin on iseseisva nimisõnaga liidetud fookuspartikkel. Lähtutakse eeldusest, et asesõnad jokin, kukin, mikin on referentsiaalselt mingis osas NP=kin konstruktsiooniga sarnased. Kin-liitelisi asesõnu analüüsitakse skaneerimise mõiste abil (pr. parcours, ingl. scanning). Skaneerimine tähistab tegevust, mille käigus vaadeldakse järjestikku mingi klassi liikmeid, ühelgi eraldi peatumata. Lisaks lihtasesõnadele (jokin, kukin) pööratakse tähelepanu kahest asesõnast koosnevale distributiivse tähendusega väljendile milloin mikin ja selle kasutusele diskursuses. Artiklis näidatakse, et skaneerimise mõiste võimaldab heita valgust ka NP=kin konstruktsiooni tähendusele ja diskursiivsetele funktsioonidele.","PeriodicalId":40321,"journal":{"name":"Eesti ja Soome-Ugri Keeleteaduse Ajakiri-Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics","volume":"45 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.3000,"publicationDate":"2021-09-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"1","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Eesti ja Soome-Ugri Keeleteaduse Ajakiri-Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.12697/jeful.2021.12.1.02","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"0","JCRName":"LANGUAGE & LINGUISTICS","Score":null,"Total":0}
引用次数: 1
Abstract
Abstrakti. Artikkelissa tarkastellaan ‑kin-liitteen sisältäviä nominaalisia ilmauksia, yhtäältä pronomineja, joissa ‑kin on sananmuodon kiinteä osa, ja toisaalta NP=kin-rakennetta, joissa ‑kin on itsenäiseen nominiin liitetty fokuspartikkeli. Lähtökohtana on oletus, että pro-sanoilla jokin, kukin, mikin on referentiaalisesti jotakin yhteistä NP=kin-rakenteen kanssa. ‑kin-liitteisiä pronomineja kuvataan selauksen käsitteen (rans. parcours, eng. scanning) avulla. Selaus tarkoittaa kielellistä operaatiota, jossa jonkin luokan jäseniä käydään läpi pysähtymättä yhdenkään niistä kohdalle. Yksinkertaisten pronominien (jokin, kukin) lisäksi huomio kohdistuu kahdesta pro-sanasta muodostuvaan distributiiviseen rakenteeseen milloin mikin ja sen diskursiivisiin käyttöihin. Artikkelissa esitetään, että selauksen käsite valottaa myös NP=kin-rakenteen merkitystä. ‑kin-partikkeli konstruoi NP:n tulkinnan taustalle luokan, jonka puitteissa sen tarkoite rinnastuu toisiin samankaltaisessa asemassa oleviin tarkoitteisiin. Tässä tapauksessa selausoperaatio ei koske NP:n referenssin rakentumista, vaan se vaikuttaa NP:n tarkoitteen statukseen osallistujana lausuman ilmaisemaan predikaatioon. ‑kin merkitsee, että tarkoitteeen ja predikaation suhde ei ole ainutkertainen. Selausoperaatiosta seuraa erilaisia tulkintoja sen mukaan, miten ‑kin-partikkelin konstruoima luokka muodostuu, ja aktivoiko partikkeli lausuman tulkinnassa yhden vai useamman fokuksen.
Abstract. Outi Duvallon: On the semantics and discourse functions of the Finnish clitic ‑kin. This paper presents a study on two kinds of nominal expressions containing the morpheme ‑kin, the pronouns composed of a stem (jo‑, ku‑, mi‑) and the suffix ‑kin, and the NP=kin construction in which ‑kin is a clitic focus particle attached to an independent noun. The starting point is the assumption that the pronouns with the suffix ‑kin have something in common with the NP=kin construction with respect to their referential properties. The analysis is based on the concept of scanning (Fr. parcours), defined as designating an operation that consists in going through items of a class without stopping at anyone. In addition to the simple pronouns jokin ‘something’, kukin ‘each one’, attention is paid to the two-part expressions with distributive meaning, such as milloin mikin ‘at different times, different things’. The paper aims to show that the concept of scanning makes it also possible to shed light on the meaning and discourse functions of the NP=kin construction.
Kokkuvõte. Outi Duvallon: Liite ‑kin semantikast ja diskursiivsetest funktsioonidest. Artiklis vaadeldakse kaht tüüpi kin-liidet sisaldavaid nominaalseid väljendeid: asesõnu, kus ‑kin on sõnavormi osa, ning NP=kin konstruktsioone, kus ‑kin on iseseisva nimisõnaga liidetud fookuspartikkel. Lähtutakse eeldusest, et asesõnad jokin, kukin, mikin on referentsiaalselt mingis osas NP=kin konstruktsiooniga sarnased. Kin-liitelisi asesõnu analüüsitakse skaneerimise mõiste abil (pr. parcours, ingl. scanning). Skaneerimine tähistab tegevust, mille käigus vaadeldakse järjestikku mingi klassi liikmeid, ühelgi eraldi peatumata. Lisaks lihtasesõnadele (jokin, kukin) pööratakse tähelepanu kahest asesõnast koosnevale distributiivse tähendusega väljendile milloin mikin ja selle kasutusele diskursuses. Artiklis näidatakse, et skaneerimise mõiste võimaldab heita valgust ka NP=kin konstruktsiooni tähendusele ja diskursiivsetele funktsioonidele.