{"title":"Hyvin edessä, ihan yläpuolella, melkein vierellä – Mitä astemääritteet kertovat akseligrammien semantiikasta","authors":"Tuomas Huumo","doi":"10.12697/jeful.2021.12.1.04","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Abstrakti. Projektiiviset grammit (kieliopilliset sanat, esimerkiksi edessä, oikealla, yläpuolella) asemoivat muuttujan (Figure) kolmiulotteiseen koordinaatistoon, jonka suhteutuskohtana on kiintopiste (Ground). Grammeilla on lisäksi skalaarisia merkityksiä, joita voidaan korostaa astemääritteiden avulla. Artikkelissa tarkastellaan suomen projektiivisten grammien esiintymismahdollisuuksia astemääritteiden kanssa, jotka ilmaisevat joko avointa (melko, hyvin) tai sulkeista skaalaa (melkein, aivan). Tarkastelussa erottuu kolme astemääritteen ja grammin yhteisesiintymän päätyyppiä. Tyypissä (1) muuttuja sijaitsee säiliömäisen kiintopisteen (kuten rakennuksen) sisäpuolella. Skalaarinen merkitys perustuu tällöin muuttujan vähenevään etäisyyteen kiintopisteen yhdestä sisärajasta (esimerkiksi seinästä): mitä lähempänä muuttuja sijaitsee rajaa, sitä korkeampi skalaarisuus (Istuin teatterissa melko edessä ~ ihan vasemmalla). Tyypissä (1) esiintyy niin avoimen kuin sulkeisen skaalan astemääritteitä. Kahdessa muussa päätyypissä muuttuja sijaitsee kiintopisteen ulkopuolella, ja skalaarisuus perustuu joko (2) muuttujan ja kiintopisteen välisen etäisyyden vähenemiseen (Auto seisoi ihan ’välittömästi’ oven edessä) tai (3) muuttujan skalaarisesti vähenevään poikkeamaan koordinaatiston jostain akselista (Lamppu riippui melkein ~ täsmälleen ’suoraan’ pöydän yläpuolella). Tyypeissä (2) ja (3) esiintyy vain sulkeisen skaalan astemääritteitä. \nAbstract. Tuomas Huumo: What degree modifiers reveal about the meaning of Finnish spatial grams? Projective spatial grams (‘in front of’, ‘to the right of’, ‘above’) localize Figure (F) in a three-dimensional coordinate system with Ground (G) as its origin. This paper addresses the compatibility of Finnish projective grams with degree modifiers (DM). DMs comprise two types: a) open-scale DMs (‘somewhat’, ‘rather’, ‘very’) and b) closed-scale DMs (‘almost’, ‘quite’, ‘completely’). Three types of scalar meaning are observed. The first one (1) applies when F is inside G, and the scalar conceptualization is based on a decreasing distance between F and one extremity of the inside of G. In type (1), both open- and closed-scale DMs are felicitous. The two other types concern situations in which F is outside G and the scalar meaning is based on either (2) a decreasing distance between F and G or (3) an increasing preciseness of F’s alignment on an axis. In (2) and (3), only closed-scale DMs are felicitous. \nKokkuvõte. Tuomas Huumo: Mida kõnelevad astmemäärused soome keele projektiivsete grammide tähenduse kohta? Projektiivsed grammid (‘ees’, ‘paremal’, ‘kohal’) lokaliseerivad kujundi (Figure) kolmemõõtmelises koordinaatsüsteemis, mille alguspunktiks on taust (Ground). Artiklis analüüsitakse soome keele projektiivsete grammide koosesinemise võimalusi kaht tüüpi astmemäärustega: a) avatud skaala astmemäärused (intensiivsusmäärused, nt ‘natuke’, ‘üsna’, ‘väga’) ja b) suletud skaala astmemäärused (täielikkusastme määrused, nt ‘peaaegu’, ‘täiesti’). Autor eristab kolme astmemääruse ja grammi koosesinemise põhitüüpi. Tüübis (1) asub kujund kolmemõõtmelise tausta seespool. Skalaarne tähendus põhineb kujundi ning tausta siseruumi ühe serva vahelise kauguse vähenemisel: mida lähemal paikneb kujund servale, seda kõrgem on skalaarsus (nt ‘Istusin teatris üsna ees ~ päris vasakul’). Tüübis (1) esinevad nii avatud kui suletud skaala astmemäärused. Ülejäänud kahes tüübis paikneb kujund väljaspool tausta, ning skalaarsus põhineb kas (2) kujundi ja tausta vahelise kauguse vähenemisel (nt ‘Auto seisis peaaegu ~ täitsa ukse ees’) või (3) kujundi asendi väheneval kõrvalekaldel koordinaatsüsteemi teatud teljest (nt ‘Lamp rippus peaaegu ~ täpselt laua kohal’). Tüüpides (2) ja (3) esinevad ainult suletud skaala astmemäärused.","PeriodicalId":40321,"journal":{"name":"Eesti ja Soome-Ugri Keeleteaduse Ajakiri-Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics","volume":"20 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.3000,"publicationDate":"2021-09-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Eesti ja Soome-Ugri Keeleteaduse Ajakiri-Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.12697/jeful.2021.12.1.04","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"0","JCRName":"LANGUAGE & LINGUISTICS","Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Abstract
Abstrakti. Projektiiviset grammit (kieliopilliset sanat, esimerkiksi edessä, oikealla, yläpuolella) asemoivat muuttujan (Figure) kolmiulotteiseen koordinaatistoon, jonka suhteutuskohtana on kiintopiste (Ground). Grammeilla on lisäksi skalaarisia merkityksiä, joita voidaan korostaa astemääritteiden avulla. Artikkelissa tarkastellaan suomen projektiivisten grammien esiintymismahdollisuuksia astemääritteiden kanssa, jotka ilmaisevat joko avointa (melko, hyvin) tai sulkeista skaalaa (melkein, aivan). Tarkastelussa erottuu kolme astemääritteen ja grammin yhteisesiintymän päätyyppiä. Tyypissä (1) muuttuja sijaitsee säiliömäisen kiintopisteen (kuten rakennuksen) sisäpuolella. Skalaarinen merkitys perustuu tällöin muuttujan vähenevään etäisyyteen kiintopisteen yhdestä sisärajasta (esimerkiksi seinästä): mitä lähempänä muuttuja sijaitsee rajaa, sitä korkeampi skalaarisuus (Istuin teatterissa melko edessä ~ ihan vasemmalla). Tyypissä (1) esiintyy niin avoimen kuin sulkeisen skaalan astemääritteitä. Kahdessa muussa päätyypissä muuttuja sijaitsee kiintopisteen ulkopuolella, ja skalaarisuus perustuu joko (2) muuttujan ja kiintopisteen välisen etäisyyden vähenemiseen (Auto seisoi ihan ’välittömästi’ oven edessä) tai (3) muuttujan skalaarisesti vähenevään poikkeamaan koordinaatiston jostain akselista (Lamppu riippui melkein ~ täsmälleen ’suoraan’ pöydän yläpuolella). Tyypeissä (2) ja (3) esiintyy vain sulkeisen skaalan astemääritteitä.
Abstract. Tuomas Huumo: What degree modifiers reveal about the meaning of Finnish spatial grams? Projective spatial grams (‘in front of’, ‘to the right of’, ‘above’) localize Figure (F) in a three-dimensional coordinate system with Ground (G) as its origin. This paper addresses the compatibility of Finnish projective grams with degree modifiers (DM). DMs comprise two types: a) open-scale DMs (‘somewhat’, ‘rather’, ‘very’) and b) closed-scale DMs (‘almost’, ‘quite’, ‘completely’). Three types of scalar meaning are observed. The first one (1) applies when F is inside G, and the scalar conceptualization is based on a decreasing distance between F and one extremity of the inside of G. In type (1), both open- and closed-scale DMs are felicitous. The two other types concern situations in which F is outside G and the scalar meaning is based on either (2) a decreasing distance between F and G or (3) an increasing preciseness of F’s alignment on an axis. In (2) and (3), only closed-scale DMs are felicitous.
Kokkuvõte. Tuomas Huumo: Mida kõnelevad astmemäärused soome keele projektiivsete grammide tähenduse kohta? Projektiivsed grammid (‘ees’, ‘paremal’, ‘kohal’) lokaliseerivad kujundi (Figure) kolmemõõtmelises koordinaatsüsteemis, mille alguspunktiks on taust (Ground). Artiklis analüüsitakse soome keele projektiivsete grammide koosesinemise võimalusi kaht tüüpi astmemäärustega: a) avatud skaala astmemäärused (intensiivsusmäärused, nt ‘natuke’, ‘üsna’, ‘väga’) ja b) suletud skaala astmemäärused (täielikkusastme määrused, nt ‘peaaegu’, ‘täiesti’). Autor eristab kolme astmemääruse ja grammi koosesinemise põhitüüpi. Tüübis (1) asub kujund kolmemõõtmelise tausta seespool. Skalaarne tähendus põhineb kujundi ning tausta siseruumi ühe serva vahelise kauguse vähenemisel: mida lähemal paikneb kujund servale, seda kõrgem on skalaarsus (nt ‘Istusin teatris üsna ees ~ päris vasakul’). Tüübis (1) esinevad nii avatud kui suletud skaala astmemäärused. Ülejäänud kahes tüübis paikneb kujund väljaspool tausta, ning skalaarsus põhineb kas (2) kujundi ja tausta vahelise kauguse vähenemisel (nt ‘Auto seisis peaaegu ~ täitsa ukse ees’) või (3) kujundi asendi väheneval kõrvalekaldel koordinaatsüsteemi teatud teljest (nt ‘Lamp rippus peaaegu ~ täpselt laua kohal’). Tüüpides (2) ja (3) esinevad ainult suletud skaala astmemäärused.