Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote Pub Date : 2018-06-29 DOI:10.33354/SMST.73081

P. Kapuinen, Oiva Niemeläinen

{"title":"Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa","authors":"P. Kapuinen, Oiva Niemeläinen","doi":"10.33354/SMST.73081","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Lannan järkevä käyttö on haaste nautakarjatilojen viljelykierrossa, koska valtaosa viljelypinta-alasta on tarkoituksenmukaista pitää monivuotisena nurmena. Lanta sopisi nurmea paremmin 1-vuotisille kasveille. Nurmilla on vaikea saada lannan liukoiselle typelle mineraalilannoitteen typpeä vastaavaa satovastetta. Niinpä nautakarjatiloilla lannankäyttö kannattaakin keskittää nurmien perustamisen yhteyteen, joka on rinnastettavissa 1-vuotisten kasvien viljelyyn. Se ei kuitenkaan riitä lannanlevitysalaksi, vaan lantaa on käytettävä myös nurmien satovuosina. Paras ajankohta levitykselle on 1. niiton jälkeen. Jotta lannan typpi tulisi hyödynnettyä, on levityksen jälkeen korjattava vähintään 2 satoa samana kasvukau-tena. Lannan fosforin huuhtoutumisen ja typen haihtumisen minimoimiseksi, se on sijoitettava.Nurmien satovuosina voidaan käyttää lietelantaa. Lannan vuotuista käyttömäärää rajoittaa ns. nitraatti-asetuksen kokonaistyppiraja 170 kg ha-1 kalenterivuodessa. Lannasta saa silloin noin 100 kg ha-1 liukoista typpeä, joka riittää vain yhden sadon tuottamiseen. Tarvitaan siis muuta liukoista typpeä yli 100 kg ha-1 kahden muun sadon tuottamiseen. Lannanlevitys vaatii runsaasti aikaa, ja lannanlevitysurakoitsijaa saattaa joutua odottamaan. Silloin nurmen jälkikasvun käynnistyminen viivästyy ja kasvukautta menetetään. Lisäksi lannan typpi tulee nurmen käyttöön hitaasti.Yksi mahdollisuus 1. niiton jälkeisen jälkikasvun nopeaan käynnistämiseen on mineraalilannoitteen käyttäminen 3. sadon tarvitsemaa määrää vastaavasti välittömästi jo 1. niiton jälkeen. Tämä antaisi lan-nanlevitykselle lisäaikaa, ja lannoitusta 3, sadolle ei tarvittaisi. Toinen sato saa typen osin mineraalilan-noitteesta, osin lannasta. 3. sato kasvaa pääosin lannan voimin.Nestemäiset kierrätyslannoitteet ovat yksi vaihtoehto 1. niiton jälkeen käytettäviksi mineraalityppilannoitteiksi. Nesteravinne-hankkeessa tutkitaan 2017–2019 AMS:in käyttöä kasvinsuojeluruiskulla levitettynä välittömästi 1. niiton jälkeen ennen viivästynyttä lietelannan sijoittamista. Käyttömääriä ovat 0, 15, 30 ja 45 kg N ha-1 vastaava määrät. 1. sato korjattiin Jokioisissa 19.6.2017, ja AMS-nestelannoitukset tehtiin 22.6.2017. Liete sijoitettiin vasta 13. –14.7.2017. 2. sato korjattiin 15.8.2017. Satoa verrattiin ammoniumnitraattia sisältäneen 22.6.2017 levitetyn rakeisen NPKS-lannoitteen tuottamaan vastaavalla N-tasolla. Lisäksi verrattiin samaan aikaan levitettyjen kiteisen AMS:in ja letkulevitetyn typpiveden tuottamaa satoa rakeisen ammoniumnitraattilannoitteen tuottamaan typpitasolla 100 kg N ha-1.Paras 2. niiton ka-sato (9690 kg ha-1) saatiin tasolla 125 kg N ha-1. Lietelantaa saaneiden käsittelyiden ka-sadot jäivät varsin vaatimattomiksi (4332–5999 kg ha-1). AMS lisäsi satoa typpimääränsä vastaavasti lietelannan kanssa tai ilman, mutta typpivesi vain noin 40 kg N ha-1 vastaavasti. Lannan typen odotetaan näkyvän 3. sadossa, jota ei erikseen lannoitettu.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"85 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2018-06-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.33354/SMST.73081","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Lannan järkevä käyttö on haaste nautakarjatilojen viljelykierrossa, koska valtaosa viljelypinta-alasta on tarkoituksenmukaista pitää monivuotisena nurmena. Lanta sopisi nurmea paremmin 1-vuotisille kasveille. Nurmilla on vaikea saada lannan liukoiselle typelle mineraalilannoitteen typpeä vastaavaa satovastetta. Niinpä nautakarjatiloilla lannankäyttö kannattaakin keskittää nurmien perustamisen yhteyteen, joka on rinnastettavissa 1-vuotisten kasvien viljelyyn. Se ei kuitenkaan riitä lannanlevitysalaksi, vaan lantaa on käytettävä myös nurmien satovuosina. Paras ajankohta levitykselle on 1. niiton jälkeen. Jotta lannan typpi tulisi hyödynnettyä, on levityksen jälkeen korjattava vähintään 2 satoa samana kasvukau-tena. Lannan fosforin huuhtoutumisen ja typen haihtumisen minimoimiseksi, se on sijoitettava.Nurmien satovuosina voidaan käyttää lietelantaa. Lannan vuotuista käyttömäärää rajoittaa ns. nitraatti-asetuksen kokonaistyppiraja 170 kg ha-1 kalenterivuodessa. Lannasta saa silloin noin 100 kg ha-1 liukoista typpeä, joka riittää vain yhden sadon tuottamiseen. Tarvitaan siis muuta liukoista typpeä yli 100 kg ha-1 kahden muun sadon tuottamiseen. Lannanlevitys vaatii runsaasti aikaa, ja lannanlevitysurakoitsijaa saattaa joutua odottamaan. Silloin nurmen jälkikasvun käynnistyminen viivästyy ja kasvukautta menetetään. Lisäksi lannan typpi tulee nurmen käyttöön hitaasti.Yksi mahdollisuus 1. niiton jälkeisen jälkikasvun nopeaan käynnistämiseen on mineraalilannoitteen käyttäminen 3. sadon tarvitsemaa määrää vastaavasti välittömästi jo 1. niiton jälkeen. Tämä antaisi lan-nanlevitykselle lisäaikaa, ja lannoitusta 3, sadolle ei tarvittaisi. Toinen sato saa typen osin mineraalilan-noitteesta, osin lannasta. 3. sato kasvaa pääosin lannan voimin.Nestemäiset kierrätyslannoitteet ovat yksi vaihtoehto 1. niiton jälkeen käytettäviksi mineraalityppilannoitteiksi. Nesteravinne-hankkeessa tutkitaan 2017–2019 AMS:in käyttöä kasvinsuojeluruiskulla levitettynä välittömästi 1. niiton jälkeen ennen viivästynyttä lietelannan sijoittamista. Käyttömääriä ovat 0, 15, 30 ja 45 kg N ha-1 vastaava määrät. 1. sato korjattiin Jokioisissa 19.6.2017, ja AMS-nestelannoitukset tehtiin 22.6.2017. Liete sijoitettiin vasta 13. –14.7.2017. 2. sato korjattiin 15.8.2017. Satoa verrattiin ammoniumnitraattia sisältäneen 22.6.2017 levitetyn rakeisen NPKS-lannoitteen tuottamaan vastaavalla N-tasolla. Lisäksi verrattiin samaan aikaan levitettyjen kiteisen AMS:in ja letkulevitetyn typpiveden tuottamaa satoa rakeisen ammoniumnitraattilannoitteen tuottamaan typpitasolla 100 kg N ha-1.Paras 2. niiton ka-sato (9690 kg ha-1) saatiin tasolla 125 kg N ha-1. Lietelantaa saaneiden käsittelyiden ka-sadot jäivät varsin vaatimattomiksi (4332–5999 kg ha-1). AMS lisäsi satoa typpimääränsä vastaavasti lietelannan kanssa tai ilman, mutta typpivesi vain noin 40 kg N ha-1 vastaavasti. Lannan typen odotetaan näkyvän 3. sadossa, jota ei erikseen lannoitettu.

查看原文本刊更多论文

合理使用粪肥是养牛场轮牧中的一项挑战，因为大部分耕种面积应保持为多年生草地。粪肥比牧草更适合种植 1 年生作物。在草地上，粪肥可溶性氮的产量很难与矿物肥料氮的产量相当。因此，在养牛场，粪肥施用应集中在建立草地的过程中，这与种植一年生作物相当。然而，这还不够，还必须在草地收获年施用粪肥。施肥的最佳时间是第一次刈割后。为了利用粪肥中的氮，必须在施肥后的同一生长季节收获至少两季作物。为尽量减少磷的沥滤和氮的蒸发，粪肥应进行处理。粪肥的年施用量受《硝酸盐法规》中每公顷每年 170 千克总氮限量的限制。粪肥产生的可溶性氮约为 100 千克/公顷，仅够种植一季作物。因此，还需要 100 千克/公顷以上的其他可溶性氮来种植另外两种作物。撒肥需要很长时间，可能需要等待撒肥承包商。这将推迟牧草重新生长的开始时间，从而失去生长季节。此外，粪肥中的氮进入草地的速度很慢。确保第一次刈割后草地迅速开始重新生长的一种方法是，在第一次刈割后立即施用第三茬作物所需量的矿物肥料。这样就有更多的时间进行撒肥，第三茬作物就不需要施肥了。第二茬作物的氮肥部分来自矿物肥料，部分来自粪肥。第 3 茬作物将主要依靠粪肥生长。液体再循环肥料是第 1 次刈割后使用矿物氮肥的一种选择。Nesteravinne 项目正在研究在 2017-2019 年第 1 次刈割后立即使用作物保护喷雾器施用 AMS，然后再延迟施用泥浆。施肥量分别为 0、15、30 和 45 千克氮当量（公顷-1）。 Jokiois 的第 1 茬作物于 2017 年 6 月 19 日收割，AMS 液体肥料于 2017 年 6 月 22 日施用。泥浆直到 2017 年 7 月 13-14 日才放置。第 2 茬作物于 2017 年 8 月 15 日收割。产量与 2017 年 6 月 22 日施用的含有硝酸铵的颗粒状 NPKS 肥料在相应氮含量下的产量进行了比较。此外，同时施用结晶 AMS 和软管施氮水的产量与氮含量为 100 千克/公顷的颗粒状硝酸铵肥料的产量进行了比较。氮含量为 125 千克/公顷时，第 2 次刈割的 ka 产量（9690 千克/公顷）最好。泥浆处理的 ka 产量很低（4332-5999 千克/公顷）。施用 AMS 或不施用泥浆的产量与施氮量成正比，但施用氮水的产量分别只有约 40 千克氮（公顷-1）。粪肥中的氮预计会反映在未单独施肥的第三茬作物上。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote

自引率

0.00%

发文量