Lypsykarjanavetoiden ammoniakkipäästö

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote Pub Date : 2018-07-18 DOI:10.33354/smst.73093

M. Hellstedt, Sari Luostarinen, Juha M. Grönroos, H. Haapala

{"title":"Lypsykarjanavetoiden ammoniakkipäästö","authors":"M. Hellstedt, Sari Luostarinen, Juha M. Grönroos, H. Haapala","doi":"10.33354/smst.73093","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Lypsykarjanavetan ammoniakkipäästöjen määrä riippuu tuotantoyksikön sisälämpötilasta, muodostuvan lannan tyypistä, typpipitoisuudesta ja pH:sta, lannan käsittelytavasta sekä käytettävien kuivikkeiden laadusta ja käyttömäärästä. Maatalouden kaasumaisten päästöjen arviointiin on kehitetty kansainvälisten ohjeiden pohjalta kansalliset laskennat typpiyhdisteille (SYKE) ja hiiliyhdisteille (Luke). Pääosin ulkomaiseen päästötietoon perustuvan päästölaskennan luotettavuuden parantamiseksi tarvitaan riittävä määrä kotimaista, erilaisista käytännön olosuhteista mitattua päästötietoa.Ammoniakkipäästöjä selvitettiin mittauksin kuudessa eri lypsykarjanavetassa eri vuodenaikoina noin yhden viikon mittausjaksoissa. Tulosten hyödyntämistä testattiin kansallisessa ammoniakkipäästömallinnuksessa.Pihattojen ammoniakkipäästöt vaihtelivat merkittävästi sekä samalla tilalla eri vuodenaikoina että tilojen välillä ollen pääosin alle 5 g/lehmä/vrk. Parsinavetoissa ammoniakkipäästö oli keskimäärin alle 3.5 g/lehmä/vrk. Lietelantavarastojen ammoniakkipäästö vaihteli 0.04–1.49 g N/m2/vrk.Ammoniakkina haihtuvan typen osuus oli 1–17% lannan ammoniumtypestä. Pihattojen keskiarvo, 5.5%, on huomattavasti pienempi kuin päästömallissa oletuspäästökertoimella lietelannalle laskettu 17.6%. Parsinavetoille mitattu keskiarvo, 9.3%, on puolestaan suurempi kuin mallin tuottama alle 6%. Lietesäiliöistä puolen vuoden varastoinnin aikana ammoniakkina haihtuvan ammoniumtypen osuus oli keskimäärin noin 10%. Se on sama kuin päästömallin tuottama nettopäästökerroin.Mitatut ammoniakkipitoisuudet olivat alhaisempia kuin aiemmin samankaltaisissa olosuhteissa mitatut. Mittaustuloksiin ja niiden suhteuttamiseen lannan typpisisältöön sisältyy useita epävarmuustekijöitä, joiden merkitys on arvioitava ennen tulosten viemistä esimerkiksi päästömallinnukseen. Suomessa on tehty ver-rattain vähän ammoniakkipäästömittauksia tuotantorakennuksista sekä lantaloista. Aikaisemmin ei myöskään ole mittauksia tehty samoista kohteista kaikkina vuodenaikoina. Siten saadut tulokset antavat uutta tietoa päästöjen vaihtelusta vuodenaikojen mukaan.Saatuja tuloksia voidaan rajoitetusti hyödyntää maatalouden kaasumaisten päästöjen laskennassa. Tulosten käyttökelpoisuudessa täytyy huomioida, että kyseessä on vasta muutama mittaus muutamissa kohteissa. Lisäksi on käytetty uudenlaista dynaamista mittausmenetelmää, jota voitaisiin edelleen kehittää. Päästöjen mittaaminen vaatii huolellista anturivalintaa, instrumentointia ja edustavaa näytteenottoa. Käytetyt jatkuvasti mittaavat anturit mahdollistavat päästön muodostukseen vaikuttavien navettojen erojen aiempaa tarkemman analyysin. Tutkimuksen ja viranomaisvalvonnan tarkkuus- ym. vaatimukset ovat erilaisia kuin mitä mahdolliset tilatasolla käytettävät säätöjärjestelmien ohjausohjelmistot edellyttävät. Jatkossa tuleekin kehittää pidemmälle optimoidut ratkaisut, joilla päästömittauksia voitaisiin tehdä optimaalisin laatu-kustannussuhtein eri käyttötarkoituksiin.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"82 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2018-07-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.33354/smst.73093","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Lypsykarjanavetan ammoniakkipäästöjen määrä riippuu tuotantoyksikön sisälämpötilasta, muodostuvan lannan tyypistä, typpipitoisuudesta ja pH:sta, lannan käsittelytavasta sekä käytettävien kuivikkeiden laadusta ja käyttömäärästä. Maatalouden kaasumaisten päästöjen arviointiin on kehitetty kansainvälisten ohjeiden pohjalta kansalliset laskennat typpiyhdisteille (SYKE) ja hiiliyhdisteille (Luke). Pääosin ulkomaiseen päästötietoon perustuvan päästölaskennan luotettavuuden parantamiseksi tarvitaan riittävä määrä kotimaista, erilaisista käytännön olosuhteista mitattua päästötietoa.Ammoniakkipäästöjä selvitettiin mittauksin kuudessa eri lypsykarjanavetassa eri vuodenaikoina noin yhden viikon mittausjaksoissa. Tulosten hyödyntämistä testattiin kansallisessa ammoniakkipäästömallinnuksessa.Pihattojen ammoniakkipäästöt vaihtelivat merkittävästi sekä samalla tilalla eri vuodenaikoina että tilojen välillä ollen pääosin alle 5 g/lehmä/vrk. Parsinavetoissa ammoniakkipäästö oli keskimäärin alle 3.5 g/lehmä/vrk. Lietelantavarastojen ammoniakkipäästö vaihteli 0.04–1.49 g N/m2/vrk.Ammoniakkina haihtuvan typen osuus oli 1–17% lannan ammoniumtypestä. Pihattojen keskiarvo, 5.5%, on huomattavasti pienempi kuin päästömallissa oletuspäästökertoimella lietelannalle laskettu 17.6%. Parsinavetoille mitattu keskiarvo, 9.3%, on puolestaan suurempi kuin mallin tuottama alle 6%. Lietesäiliöistä puolen vuoden varastoinnin aikana ammoniakkina haihtuvan ammoniumtypen osuus oli keskimäärin noin 10%. Se on sama kuin päästömallin tuottama nettopäästökerroin.Mitatut ammoniakkipitoisuudet olivat alhaisempia kuin aiemmin samankaltaisissa olosuhteissa mitatut. Mittaustuloksiin ja niiden suhteuttamiseen lannan typpisisältöön sisältyy useita epävarmuustekijöitä, joiden merkitys on arvioitava ennen tulosten viemistä esimerkiksi päästömallinnukseen. Suomessa on tehty ver-rattain vähän ammoniakkipäästömittauksia tuotantorakennuksista sekä lantaloista. Aikaisemmin ei myöskään ole mittauksia tehty samoista kohteista kaikkina vuodenaikoina. Siten saadut tulokset antavat uutta tietoa päästöjen vaihtelusta vuodenaikojen mukaan.Saatuja tuloksia voidaan rajoitetusti hyödyntää maatalouden kaasumaisten päästöjen laskennassa. Tulosten käyttökelpoisuudessa täytyy huomioida, että kyseessä on vasta muutama mittaus muutamissa kohteissa. Lisäksi on käytetty uudenlaista dynaamista mittausmenetelmää, jota voitaisiin edelleen kehittää. Päästöjen mittaaminen vaatii huolellista anturivalintaa, instrumentointia ja edustavaa näytteenottoa. Käytetyt jatkuvasti mittaavat anturit mahdollistavat päästön muodostukseen vaikuttavien navettojen erojen aiempaa tarkemman analyysin. Tutkimuksen ja viranomaisvalvonnan tarkkuus- ym. vaatimukset ovat erilaisia kuin mitä mahdolliset tilatasolla käytettävät säätöjärjestelmien ohjausohjelmistot edellyttävät. Jatkossa tuleekin kehittää pidemmälle optimoidut ratkaisut, joilla päästömittauksia voitaisiin tehdä optimaalisin laatu-kustannussuhtein eri käyttötarkoituksiin.

查看原文本刊更多论文

奶牛舍的氨气排放量取决于生产单元的室内温度、生产的粪便类型、氮含量和 pH 值、处理粪便的方式以及所用垫料的质量和数量。国家已根据国际准则制定了氮化合物 (SYKE) 和碳化合物 (Luke) 的计算方法，用于估算农业的气体排放量。为了提高主要以国外排放数据为基础的排放计算的可靠性，需要在不同的实际条件下测量足够数量的国内排放数据。在不同季节，牧场内部和牧场之间的氨排放量差异很大，大多低于 5 克/牛/天。牧场的平均氨排放量低于 3.5 克/头牛/天。氨作为挥发性氮占粪便中铵态氮的 1-17%。农场的平均值为 5.5%，明显低于排放模型中使用默认排放因子计算出的 17.6%。欧洲防风草的平均值为 9.3%，高于模型计算出的不到 6%。在 6 个月的储存过程中，泥浆罐中以氨蒸发的铵态氮平均比例约为 10%。测得的氨浓度低于以前在类似条件下测得的浓度。测量结果及其与粪便中氮含量的关系存在一些不确定性，在将测量结果用于排放建模等之前，需要对这些不确定性的重要性进行评估。在芬兰，对生产建筑物和粪便中的氨排放进行的测量相对较少。过去，也不是在所有季节都在同一地点进行测量。因此，所获得的结果提供了有关排放季节性变化的新信息，可在一定程度上用于计算农业气体排放。结果的实用性必须考虑到这只是在几个地点进行的少量测量。此外，还使用了一种新的动态测量方法，这种方法还可以进一步开发。测量排放量需要仔细选择传感器、仪器和代表性取样。使用连续测量传感器可以更准确地分析造成排放的谷仓之间的差异。研究和监管控制的准确性和其他要求与潜在的农场级控制系统软件的要求不同。因此，需要在未来的工作中开发出更优化的解决方案，为不同的应用领域测量排放物，实现最佳的质量/成本比。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote

自引率

0.00%

发文量