Nurmen ravinnetasetutkimus pohjoissavolaisilla tiloilla

Abstract

Maatilojen ravinnevirtoja tutkittiin kasvukauden 2016 aikana kolmella pohjoissavolaisella maidontuotantotilalla. Tutkimukseen valittiin jokaiselta havaintotilalta eri-ikäinen säilörehulohko. Ennen säilörehunkorjuuta lohkoille tehtiin havaintokäynti, jossa tarkasteltiin lohkon tuoresadon määrää, nurmen aukkoisuutta ja rikkakasvipitoisuutta päisteen, pellon ja renkaanjäljen välillä. Tulosten perusteella sadon määrä päisteissä voi olla merkittävästi matalampi kuin renkaan jäljissä tai muualla pellolla (P < 0.001). Pellon ja renkaanjäljen välillä oli hyvin vähän eroa sadon määrässä tämän aineiston perusteella. Lohkon säilörehukuormat punnittiin ajoneuvovaa´alla lohkon satotason selvittämistä varten. Saadut satotasot olivat ensimmäisen vuoden nurmesta 7900 kg ka ha-1, toisen vuoden nurmesta 9100 kg ka ha-1 ja neljännen vuoden nurmesta 5500 kg ka ha-1. Säilörehuanalyysin, satotason ja toteutuneen lannoituksen perusteella laskettiin lohkoille ravinnetaseet. Ravinnetaseiden avulla voidaan tarkastella, onko lohkolta saatu satotaso ja lannoitus tasapainossa. Lannoitus on onnistunut ravinnetaseen ollessa lähellä nollaa tai negatiivinen. Lannoitus toteutettiin fosforin ja kaliumin osalta pääosin naudan lietelannalla, jota täydennettiin typpi- ja kaliumlannoitteilla. Fosforin ravinnetaseet olivat negatiiviset jokaisella havaintolohkolla (–8 kg ha-1, –20 kg ha-1, –7 kg ha-1) ja samoin kaliumin ravinnetaseet (–133 kg ha-1, –204 kg ha-1, –55 kg ha-1). Typpitase on laskettu liukoisella typellä sekä kokonaistypellä. Kokonaistyppitaseet olivat 35 kg ha-1, 16 kg ha-1 ja 69 kg ha-1 ja vastaavat liukoisen typen taseet –1 kg ha-1, 1 kg ha-1 ja 45 kg ha-1. Saadut tulokset ovat linjassa ja tukevat aiemmin koeolosuhteissa tehtyjä kokeita. Ravinnetasetulosten perusteella nurmi on tehokas ravinteiden hyödyntäjä ja pystyy tehokkaasti hyödyntämään maan ravinnereservejä. Runsaan kaliumoton vuoksi säilörehun kaliumpitoisuudet olivat korkeita vaihdellen niittojen välillä 25.0–29.5 g kg ha-1. Lannoituksen suunnittelussa tulisikin viljavuusanalyysin tuloksen lisäksi käyttää maan reservikaliumin määritystä sekä säilörehun kivennäisanalyysiä. Karjanlannan ravinteiden tehokkaan hyödyntämisen takia karjanlanta tulisi levittää niin, että levityksen jälkeen korjataan vielä kaksi satoa. Karjanlannan levittämisen yhteydessä typpitaseet jäivät reilusti positiivisiksi kyseisessä sadossa. Seuraavan sadon typpitaseet olivat negatiiviset. Uusien jalostettujen nurmilajikkeiden käyttö, korkeiden satotasojen tavoittelu ja kolme korjuuta voivat luoda ongelman ravinteiden riittävyyteen sekä köyhdyttää maan ravinnevaroja. Ravinnetaseiden avulla nurmenlannoitus voidaan suunnitella ympäristön kannalta vähemmän kuormittavaksi ja taloudellisemmaksi viljelijän kannalta.