Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote Pub Date : 2022-06-06 DOI:10.33354/smst.115864

Maarit Termonen, Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Kirsi Järvenranta, Helena Soinne, Mikko Järvinen, Kimmo Rasa, Jaana Uusi-Kämppä, Harri Auvinen, Reijo Lappalainen, Mari Räty

{"title":"Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla","authors":"Maarit Termonen, Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Kirsi Järvenranta, Helena Soinne, Mikko Järvinen, Kimmo Rasa, Jaana Uusi-Kämppä, Harri Auvinen, Reijo Lappalainen, Mari Räty","doi":"10.33354/smst.115864","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Viimeaikaiset tulokset massa- ja paperiteollisuuden sivuvirroista ja tehtaan jätevesien puhdistusprosesseista syntyvien kuitulietteiden käytöstä maanparannusaineina hienojakoisilla viljelymailla ovat olleet lupaavia. Kuitulietteiden sato-, hiilisyöte- ja maanparannusvaikutusten selvittämiseksi karkeilla kivennäismailla (KHt) perustettiin Biosfääri-hankkeessa (Biosfääri Pohjois-Savo; Biomassan ja biojalostusteknologioiden hyödyntäminen liiketoiminnan kasvattamisessa) Luke Maaningalle kaksivuotinen, lohkoittain satunnaistettu ja neljänä kerranteena toteutettu kenttäkoe. Timotei-nurminatanurmi perustettiin kesäkuussa 2020 suojaviljan alle. Ennen kylvöä kuitulietteet levitettiin maan pintaan (21–28 tuore-t ha-1, liukoinen-N n. 15 kg ha-1, kokonais-P n. 26 kg ha-1) ja äestettiin noin 7 cm:n syvyyteen. Toinen metsäteollisuuden kuitulietteistä oli tyyppinimeltään kalkkistabiloitu puhdistamoliete (kalkkikuitu Kuopio; Fortum Waste Solution Oy; jatkossa maanparannuskuitu A), kun taas toinen oli hygienisoimaton ja tuotteistamaton (Stora Enso Oyj, Varkaus; jatkossa maanparannuskuitu B). Kuitulietteistä otetuissa näytteissä ei todettu salmonellabakteereita ja Escherichia coli -pitoisuudet (<10 pmy g-1) alittivat raja-arvot. Ennakkotietojen perusteella levitysmäärät suunniteltiin siten, että keskimääräinen kadmiumin enimmäiskuormitus ei ylittyisi ja lisätty hiilimäärä olisi samansuuruinen kuitukoejäsenten kesken (toteuma n. 3100 kg C ha-1). Molemmilla kuitulietteillä oli mukana kaksi mineraalityppilannoitustasoa (40 ja 80 kg N ha-1, lisänä n. 40 kg K ha-1). Mukana oli myös mineraalityppiportaat (0, 40, 80, 120 kg N ha-1, lisänä 10 kg P ha-1, n. 40 kg K ha-1). Tässä raportissa tuloksia esitetään karsitusti seuraaville koejäsenille: 1) typpilannoittamaton 0 kg N ha-1 (jatkossa 0 N), 2) mineraalityppiporras 80 kg N ha-1 (jatkossa 80 N), 3) maanparannuskuitu A + 80 N ja 4) maanparannuskuitu B + 80 N. Nurmivuonna 2021 tarkasteltiin kuitulevitysten jälkivaikutusta. Mineraalitypen lannoitustasot säilytettiin samanlaisina kuin vuonna 2020 (lisänä 1. niitossa: 20 kg P ha-1, n. 25 kg K ha-1; 2. niitossa: 0 kg P ha-1, n. 25 kg K ha-1). Ensimmäisenä koevuonna puimalla korjatun ohran sato (15% kosteus) oli kuitukoejäsenillä 80 kg N ha-1 -lisäystasolla keskimäärin 3840 kg ha-1, eikä poikennut tilastollisesti merkitsevästi koejäsenestä 80 N. Vuonna 2021 kuitukoejäsenet tuottivat keskimäärin 980 kg ka ha-1 suuremman nurmen kokonaiskuiva-ainesadon verrattuna 80 N -koejäseneen. Tämä satoero oli tilastollisesti merkitsevä molemmilla maanparannuskuiduilla ja selittyi todennäköisesti kuitujen sisältämän typen mineralisoitumisella. \n ","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"9 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2022-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.33354/smst.115864","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Viimeaikaiset tulokset massa- ja paperiteollisuuden sivuvirroista ja tehtaan jätevesien puhdistusprosesseista syntyvien kuitulietteiden käytöstä maanparannusaineina hienojakoisilla viljelymailla ovat olleet lupaavia. Kuitulietteiden sato-, hiilisyöte- ja maanparannusvaikutusten selvittämiseksi karkeilla kivennäismailla (KHt) perustettiin Biosfääri-hankkeessa (Biosfääri Pohjois-Savo; Biomassan ja biojalostusteknologioiden hyödyntäminen liiketoiminnan kasvattamisessa) Luke Maaningalle kaksivuotinen, lohkoittain satunnaistettu ja neljänä kerranteena toteutettu kenttäkoe. Timotei-nurminatanurmi perustettiin kesäkuussa 2020 suojaviljan alle. Ennen kylvöä kuitulietteet levitettiin maan pintaan (21–28 tuore-t ha-1, liukoinen-N n. 15 kg ha-1, kokonais-P n. 26 kg ha-1) ja äestettiin noin 7 cm:n syvyyteen. Toinen metsäteollisuuden kuitulietteistä oli tyyppinimeltään kalkkistabiloitu puhdistamoliete (kalkkikuitu Kuopio; Fortum Waste Solution Oy; jatkossa maanparannuskuitu A), kun taas toinen oli hygienisoimaton ja tuotteistamaton (Stora Enso Oyj, Varkaus; jatkossa maanparannuskuitu B). Kuitulietteistä otetuissa näytteissä ei todettu salmonellabakteereita ja Escherichia coli -pitoisuudet (<10 pmy g-1) alittivat raja-arvot. Ennakkotietojen perusteella levitysmäärät suunniteltiin siten, että keskimääräinen kadmiumin enimmäiskuormitus ei ylittyisi ja lisätty hiilimäärä olisi samansuuruinen kuitukoejäsenten kesken (toteuma n. 3100 kg C ha-1). Molemmilla kuitulietteillä oli mukana kaksi mineraalityppilannoitustasoa (40 ja 80 kg N ha-1, lisänä n. 40 kg K ha-1). Mukana oli myös mineraalityppiportaat (0, 40, 80, 120 kg N ha-1, lisänä 10 kg P ha-1, n. 40 kg K ha-1). Tässä raportissa tuloksia esitetään karsitusti seuraaville koejäsenille: 1) typpilannoittamaton 0 kg N ha-1 (jatkossa 0 N), 2) mineraalityppiporras 80 kg N ha-1 (jatkossa 80 N), 3) maanparannuskuitu A + 80 N ja 4) maanparannuskuitu B + 80 N. Nurmivuonna 2021 tarkasteltiin kuitulevitysten jälkivaikutusta. Mineraalitypen lannoitustasot säilytettiin samanlaisina kuin vuonna 2020 (lisänä 1. niitossa: 20 kg P ha-1, n. 25 kg K ha-1; 2. niitossa: 0 kg P ha-1, n. 25 kg K ha-1). Ensimmäisenä koevuonna puimalla korjatun ohran sato (15% kosteus) oli kuitukoejäsenillä 80 kg N ha-1 -lisäystasolla keskimäärin 3840 kg ha-1, eikä poikennut tilastollisesti merkitsevästi koejäsenestä 80 N. Vuonna 2021 kuitukoejäsenet tuottivat keskimäärin 980 kg ka ha-1 suuremman nurmen kokonaiskuiva-ainesadon verrattuna 80 N -koejäseneen. Tämä satoero oli tilastollisesti merkitsevä molemmilla maanparannuskuiduilla ja selittyi todennäköisesti kuitujen sisältämän typen mineralisoitumisella.

查看原文本刊更多论文

最近，将纸浆和造纸工业副流和工厂污水处理过程中产生的纤维污泥作为土壤改良剂用于精细农业土壤的研究结果令人欣喜。为了研究纤维污泥在粗矿土壤（KHt）上的产量、碳吸收和土壤改良效果，生物圈项目（生物圈北萨沃；利用生物物质和生物精炼技术促进业务增长）在卢克-马安纳（Luke Maaninga）的四个独立地块进行了为期两年的分块随机田间试验。2020 年 6 月，在覆盖作物下建立了提摩西根茎。播种前，在土壤表面撒上纤维浆（21-28 新鲜吨/公顷-1，可溶性-氮约 15 千克/公顷-1，总-磷约 26 千克/公顷-1），并翻耕至约 7 厘米深。其中一种林业纤维污泥是一种石灰稳定的污水污泥（石灰纤维 Kuopio；Fortum Waste Solution Oy；以下简称土壤改良纤维 A），而另一种则是未经卫生处理和未生产的纤维污泥（Stora Enso Oyj，Varkaus；以下简称土壤改良纤维 B）。纤维污泥样本不含沙门氏菌，大肠杆菌含量（<10 pmy g-1）低于限值。根据初步数据，设计了施肥量，以确保不超过平均最大镉负荷，并且各纤维组织样本的碳添加量相等（实现约 3100 千克碳/公顷）。两块纤维地都施用了两种水平的矿物氮肥（每公顷 40 和 80 千克氮，外加约每公顷 40 千克钾）。还包括矿物氮水平（0、40、80、120 千克氮/公顷-1，外加 10 千克磷/公顷-1，约 40 千克钾/公顷-1）。在本报告中，以截短形式介绍了以下实验成员的结果：1）氮肥水平为 0 千克氮/公顷（以下简称 0 氮）；2）矿物氮水平为 80 千克氮/公顷（以下简称 80 氮）；3）土壤改良纤维 A + 80 氮；4）土壤改良纤维 B + 80 氮。矿物氮肥水平保持与 2020 年相同（第 1 次刈割时：每公顷施 20 千克磷，每公顷施约 25 千克钾；第 2 次刈割时：每公顷施 0 千克磷，每公顷施约 25 千克钾）。在第一个试验年，纤维试验成员在 80 kg N ha-1 补充水平下收获的大麦灌木（15% 水分）平均产量为 3840 kg ha-1，与 80 N 试验成员相比没有显著的统计学差异。在 2021 年，纤维试验成员的草地干物质总产量比 80 N 试验成员平均高出 980 kg ka ha-1。两种土壤改良纤维的产量差异在统计学上都很显著，这可能是由于纤维中氮的矿化作用。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote

自引率

0.00%

发文量