Nurmen täydennyskylvön vaikutus satoon aukkoisessa kasvustossa

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote Pub Date : 2018-07-18 DOI:10.33354/smst.73217

Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Johanna Kanninen, Jenni Laakso, Panu Korhonen

{"title":"Nurmen täydennyskylvön vaikutus satoon aukkoisessa kasvustossa","authors":"Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Johanna Kanninen, Jenni Laakso, Panu Korhonen","doi":"10.33354/smst.73217","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Onnistuneella täydennyskylvöllä voidaan jatkaa nurmen ikää ja alentaa siten perustamiskustannuksia. Vaikutusten ja kannattavuuden kvantitatiivinen mittaaminen on kuitenkin haasteellista mm. lukuisten eri täydennyskylvötekniikoiden ja nurmien vaihtelevan tiheyden vuoksi. Aukkoisen nurmen täydennyskylvön onnistumista pidetään todennäköisempänä kuin tasaisesti harvan. Nurmet Rahaksi –hankkeessa tutkittiin kahdella kokeella nurmen täydennyskylvön vaikutusta sadon määrään ja sulavuuteen aukkoisuudeltaan erilaisissa timotei-nurminatanurmissa.Kokeet toteutettiin Luonnonvarakeskuksen Kuopion toimipaikassa Maaningalla vuosina 2015–2017. Koeasetelmana oli osaruutukoe viidellä toistolla. Pääruutuna oli nurmen aukkoisuus (täystiheä, 15% aukkoja, 28% aukkoja, 40% aukkoja) ja osaruutuna täydennyskylvö/ei täydennyskylvöä. Aukot tehtiin kasvustoon erikokoisia pyöreitä reikiä (halkaisija 20, 30 ja 40 cm) sisältävän muovisapluunan sekä glyfosaatin avulla. Täydennyskylvöt (tim-nn-seos, 12 kg ha-1) tehtiin koeruutukylvökoneella käyttäen vantaita. Ensimmäisessä kokeessa (Koe 1) nurmi perustettiin suojaviljaan keväällä 2013, kasvusto aukotettiin syksyllä 2014 ja täydennyskylvö tehtiin keväisin 2015, 2016 ja 2017. Toisen kokeen (Koe 2) nurmi perustettiin suojaviljaan keväällä 2014, aukotettiin syksyllä 2015 ja täydennyskylvettiin vain kerran keväällä 2016. Sato korjattiin kaksi kertaa vuonna 2015 ja kolme kertaa vuosina 2016 ja 2017. Kokeilta määritettiin ruuduittain sadon kuivapaino sekä rehuarvot. Lisäksi havainnoitiin täydennyskylvön orastumista silmämääräisesti.Keväällä 2015 täydennyskylvö ei onnistunut kunnolla. Ensimmäisessä sadossa täydennyskylvö alensisatoa 260 kg ka ha-1, mikä johtui todennäköisesti vantaiden aiheuttamista vaurioista. Toisessa sadossa satoeroa ei ollut. Keväällä 2016 täydennyskylvö tehtiin molemmille kokeille ja se onnistui hyvin etenkin kokeella 2. Kokeessa 1 täydennyskylvö laski ensimmäistä satoa 130 kg ka ha-1, mutta nosti toista satoa120 kg ka ha-1. Kokeessa 2 täydennyskylvö nosti toista satoa 110 kg ka ha-1. Keväällä 2016 tehdyn täydennyskylvön vaikutus oli kokeella 2 silmämääräisesti havaittavissa nurmen tiheydessä. Vuonna2017 täydennyskylvö nosti ensimmäistä satoa kokeella 2 keskimäärin 340 kg ka ha-1 ja 760 kg ka ha-1, kun aukkoja oli 40%. Toisessa sadossa sadon määrä nousi 280 kg ka ha-1, kun aukkoja oli 40%, mutta laski 210 kg ka ha-1 aukottomalla koejäsenellä. Kokeella 1 vaikutus näkyi lähes merkitsevästi vain toisessa sadossa.Aukkoisuus laski selvästi sadon määrää aukottamista seuraavassa sadossa, mutta vaikutus oli odotettua pienempi myöhemmissä sadoissa. Nurmi kompensoi aukkoisuutta aukkojen laitojen korkeammalla ja rotevammalla kasvustolla. Ilmiötä ei voine yleistää suurempiin aukkoihin. Aukot täyttyivät rikkakasveilla ja aiheuttivat kasvinsuojeluruiskutuksen tarpeen. Täydennyskylvön yksi etu onkin rikkakasvipaineen vähentäminen.Kokeissa havaittu täydennyskylvön vaikutus sadon määrään sekä sulavuuteen oli vähäinen myös silloin, kun nurmi oli hyvin aukkoinen ja täydennyskylvö onnistui.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"13 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2018-07-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"1","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.33354/smst.73217","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 1

Abstract

Onnistuneella täydennyskylvöllä voidaan jatkaa nurmen ikää ja alentaa siten perustamiskustannuksia. Vaikutusten ja kannattavuuden kvantitatiivinen mittaaminen on kuitenkin haasteellista mm. lukuisten eri täydennyskylvötekniikoiden ja nurmien vaihtelevan tiheyden vuoksi. Aukkoisen nurmen täydennyskylvön onnistumista pidetään todennäköisempänä kuin tasaisesti harvan. Nurmet Rahaksi –hankkeessa tutkittiin kahdella kokeella nurmen täydennyskylvön vaikutusta sadon määrään ja sulavuuteen aukkoisuudeltaan erilaisissa timotei-nurminatanurmissa.Kokeet toteutettiin Luonnonvarakeskuksen Kuopion toimipaikassa Maaningalla vuosina 2015–2017. Koeasetelmana oli osaruutukoe viidellä toistolla. Pääruutuna oli nurmen aukkoisuus (täystiheä, 15% aukkoja, 28% aukkoja, 40% aukkoja) ja osaruutuna täydennyskylvö/ei täydennyskylvöä. Aukot tehtiin kasvustoon erikokoisia pyöreitä reikiä (halkaisija 20, 30 ja 40 cm) sisältävän muovisapluunan sekä glyfosaatin avulla. Täydennyskylvöt (tim-nn-seos, 12 kg ha-1) tehtiin koeruutukylvökoneella käyttäen vantaita. Ensimmäisessä kokeessa (Koe 1) nurmi perustettiin suojaviljaan keväällä 2013, kasvusto aukotettiin syksyllä 2014 ja täydennyskylvö tehtiin keväisin 2015, 2016 ja 2017. Toisen kokeen (Koe 2) nurmi perustettiin suojaviljaan keväällä 2014, aukotettiin syksyllä 2015 ja täydennyskylvettiin vain kerran keväällä 2016. Sato korjattiin kaksi kertaa vuonna 2015 ja kolme kertaa vuosina 2016 ja 2017. Kokeilta määritettiin ruuduittain sadon kuivapaino sekä rehuarvot. Lisäksi havainnoitiin täydennyskylvön orastumista silmämääräisesti.Keväällä 2015 täydennyskylvö ei onnistunut kunnolla. Ensimmäisessä sadossa täydennyskylvö alensisatoa 260 kg ka ha-1, mikä johtui todennäköisesti vantaiden aiheuttamista vaurioista. Toisessa sadossa satoeroa ei ollut. Keväällä 2016 täydennyskylvö tehtiin molemmille kokeille ja se onnistui hyvin etenkin kokeella 2. Kokeessa 1 täydennyskylvö laski ensimmäistä satoa 130 kg ka ha-1, mutta nosti toista satoa120 kg ka ha-1. Kokeessa 2 täydennyskylvö nosti toista satoa 110 kg ka ha-1. Keväällä 2016 tehdyn täydennyskylvön vaikutus oli kokeella 2 silmämääräisesti havaittavissa nurmen tiheydessä. Vuonna2017 täydennyskylvö nosti ensimmäistä satoa kokeella 2 keskimäärin 340 kg ka ha-1 ja 760 kg ka ha-1, kun aukkoja oli 40%. Toisessa sadossa sadon määrä nousi 280 kg ka ha-1, kun aukkoja oli 40%, mutta laski 210 kg ka ha-1 aukottomalla koejäsenellä. Kokeella 1 vaikutus näkyi lähes merkitsevästi vain toisessa sadossa.Aukkoisuus laski selvästi sadon määrää aukottamista seuraavassa sadossa, mutta vaikutus oli odotettua pienempi myöhemmissä sadoissa. Nurmi kompensoi aukkoisuutta aukkojen laitojen korkeammalla ja rotevammalla kasvustolla. Ilmiötä ei voine yleistää suurempiin aukkoihin. Aukot täyttyivät rikkakasveilla ja aiheuttivat kasvinsuojeluruiskutuksen tarpeen. Täydennyskylvön yksi etu onkin rikkakasvipaineen vähentäminen.Kokeissa havaittu täydennyskylvön vaikutus sadon määrään sekä sulavuuteen oli vähäinen myös silloin, kun nurmi oli hyvin aukkoinen ja täydennyskylvö onnistui.

查看原文本刊更多论文

成功的重播可以延长草地的寿命，从而降低建植成本。然而，由于各种不同的覆草技术和草地的不同密度，量化其影响和盈利能力具有挑战性。稀疏的草地比均匀稀疏的草地更有可能成功进行表层施肥。在 "Grasses for Money "项目中，我们进行了两项实验，以研究不同间隙的梯牧草-牛膝草草地上覆草对产量和消化率的影响。实验设计为五次重复的子方格实验。主四分区为草地开阔度（全密度、15%间隙、28%间隙、40%间隙），子四分区为上草/不上草。使用带有不同大小圆孔（直径 20、30 和 40 厘米）的塑料蛞蝓和草甘膦在作物上打孔。使用试验方形播种机，用吊环进行补播（Tim-Nn 混合物，12 公斤/公顷-1）。在第一个实验（实验 1）中，2013 年春季在防护林带中种植草坪草，2014 年秋季开放，2015 年、2016 年和 2017 年春季重新播种。在第二个实验（实验 2）中，2014 年春季在防护林带中种植草坪草，2015 年秋季开放，2016 年春季只重新播种一次。作物在 2015 年收割两次，在 2016 年和 2017 年收割三次。每个实验方格都测定了作物的干重和饲料值。此外，还目测了表土的萌发情况。2015 年春季，表土种植并不成功。在第一茬作物中，顶播的产量不足 260 kg ka ha-1，这可能是由于涉水者造成的损害。第二茬作物的产量没有差异。2016 年春季，两个试验都重新播种并获得成功，尤其是试验 2。在试验 1 中，表层施肥使第一茬产量减少了 130 千克/公顷，但第二茬产量增加了 120 千克/公顷。在试验 2 中，表层施肥使第二次增产 110 千克/公顷。在试验 2 中，2016 年春季表层施肥的效果直观地体现在草密度上。2017 年，在试验 2 中，补播使第一茬产量平均增加了 340 千克卡/公顷-1，间隙率为 40% 时增加了 760 千克卡/公顷-1。在第二茬试验中，间隙率为 40% 的情况下，产量增加了 280 千克卡/公顷，但在无间隙试验中，产量减少了 210 千克卡/公顷。在实验 1 中，只有第二茬作物的影响几乎是显著的。间隙明显降低了间隙后作物的产量，但对随后作物的影响比预期的要小。草地通过在空隙边缘种植更高更绿的植被来补偿空隙。这种现象不能推广到更大的空隙。间隙中长满了杂草，因此需要喷洒除草剂。在试验中观察到，即使在草地非常开阔且上部施肥成功的情况下，上部施肥对产量和消化率的影响也微乎其微。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote

自引率

0.00%

发文量