Orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus

Abstract

Orgaanisten lannoitevalmisteiden liukoisen typen pitoisuus voi lannoitevalmistelainsäädännön puitteissa vaihdella runsaasti. Tuote-erän pitoisuus voi olla hyvin kaukana tuoteselosteessa annetusta tai sen sisäinen pitoisuuden vaihtelu voi olla suuri. Liukoisen typen annoksella on radikaali vaikutus kaikkien niiden keskeisten kasvien satoon, joilla voidaan käyttää lannoitevalmisteasetuksen 11 a§ tarkoitettuja lietetuotteita. Vaikka levitys olisi absoluuttisen tasaista, levitystasaisuus ei voi olla parempi kuin tuote-erän tasaisuus. Tuote-erän pitoisuuden poikkeaminen tuoteselosteen keskiarvosta johtaa helposti typpilannoituksen suureen poikkeamaan tavoitetasosta. Useimmat orgaaniset lannoite-valmisteet ovat kiinteitä, eikä niitä voi sijoittaa, jolloin niiden typpi joutuu usein kasvien ravin-teidenoton kannalta väärään paikkaan. Näitä ongelmia voidaan välttää pitämällä näistä tuotteista tule-van liukoisen typen annoksen osuus kohtuullisena ja antamalla riittävä määrä typpeä kylvölannoituksen yhteydessä mineraalilannoitteena. Tällöin annoksen vaihtelu ja poikkeama tavoitteesta saadaan hyväksyttävälle tasolle ja kasvien typensaanti turvattua kasvukauden alussakin. Kiinteiden orgaanisten lannoitevalmisteiden levityslaitteiden levitystasaisuus on usein huonompi kuin nestemäisten. Nestemäisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus saadaan pääosin hallintaan esimerkiksi letkulevittimellä. Vastaavaa levityslaitetta kiinteille lannoitevalmisteille ei ole olemassa lukuun ottamatta rakeisille tuotteille tarkoitettuja levittimiä. Mineraalilannoitteiden levityslaitteiden levitysmäärät eivät yleensä riitä orgaanisten tuotteiden levitykseen. Kiinteiden lannoitevalmisteiden levitykseen käytetään yleensä kuivalannan tarkkuuslevittimiä. Kuivarakeisiin tai –jauheisiin kuuluvia pellettejä levitetään yleensä kalkinlevittimillä. Erilaisten kiinteiden lannoitevalmisteiden levitystasaisuutta mitattiin pellolla ajamalla ja levittämällä tutkittavaa tuotetta poikittain kulkusuuntaan nähden asetettujen keräimien yli. Keräimiin kertynyt tuote punnittiin keräimittäin ja kyseisen tuotteen, levittimen ja sen säätöjen yhdistelmälle määritettiin levityskuvio. Levityskuvioita laskennallisesti limittämällä eri ajolinjojen välille haettiin sopiva tehollinen työleveys. Levitetyt lannoitevalmisteet edustivat keskeisten tyyppinimien mukaisia tuotteita. Mukana oli maanparannuskomposti, kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete, (kuivattu) mädätys-jäännös ja pellettimäinen kuivarae tai –jauhe. Pelletti levitettiin kalkinlevittimellä. Muita lannoitevalmisteita levitettiin levityslautasilla varustetulla vaakakelalevittimillä, pystykelalevittimillä ja hajotinkelalla varustetulla yleisperävaunulla. Levityksen kannalta hankalimpia tuotteita ovat tahmaiset ja kokkareiset kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete ja kuivattu mädätysjäännös. Levitystasaisuuden kannalta optimaalinen levityskuvio on kolmiomainen, joka sopivasti levitystä lomittamalla johtaa tasaiseen levitykseen. Huonoin levityskuvio on huipukas. Yleisperävaunun te-hollinen työleveys on vaatimaton hieman sen leveyttä suurempi. Muiden levitintyppien levityskuvio on oikeilla säädöillä hyvä. Levityslautasilla varustettujen levittimien (vaakakelalevitin ja kalkinlevitin) työleveys on yleensä suurempi kuin pystykelalevittimien. Keskeisin levityskuvion tuhoava säätövirhe on liian suuri pohjakuljettimen nopeus. Se on hyvin yleinen virhe, koska suuri pohjakuljettimen nopeus on levitysurakoitsijan etu veloituksen perustuessa levitettyihin tonneihin tai kuutioihin.