Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen

Media & viestintä Pub Date : 2022-06-21 DOI:10.23983/mv.120274

Timo Harjuniemi, Maija Dahlberg, Anu Kantola

{"title":"Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen","authors":"Timo Harjuniemi, Maija Dahlberg, Anu Kantola","doi":"10.23983/mv.120274","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"\n \n \n \nKansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista maista poiketen merkittävää vastuuta lakien perustuslainmukaisuuden tulkinnassa. Tutkimme tässä artikkelissa, miten julkisuuden ja median paine tuntuu perustuslakivaliokunnan työssä, kun median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Selvitämme valiokunnan jäsenten, virkamiesten ja valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden haastatteluiden avulla, miten media vaikuttaa perustuslakivaliokunnan työskentelyyn ja miten valiokunta pyrkii hallitsemaan mediaa ja sen aiheuttamaa painetta. Perustuslakivaliokunnan työskentelyä ohjaavat oikeudelliset säännökset, joiden mukaan valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, jolloin luottamuksellisista valiokuntakeskusteluista ei tule puhua julkisuudessa. Samalla media on kuitenkin kiinnostunut valiokunnan työskentelystä. Kuvaammekin, miten valiokunta pyrkii hallitsemaan suhdettaan mediaan myös erilaisilla epävirallisilla käytännöillä: esimerkiksi keskustelemalla sisäisesti viestinnän toimintatavoista ja sulkemalla valiokuntatyön ulkopuolelle asiantuntijoita, joiden katsotaan toimivan mediassa liian aktiivisesti ja valiokunnan käytäntöjen vastaisesti. Tavoitteena on suojata valiokuntaa ja sen harjoittamaa oikeudellista harkintaa mediahuomion kiihdyttämältä politisoitumiselta. Median kasvava vaikutus yhteiskunnassa näkyy paitsi julkisuuden tavoitteluna myös defensiivisyytenä, kun instituutiot pyrkivät suojaamaan työskentelyään julkisuuden ja median paineelta. Esitämme, että Suomessa julkisuuden ja median vaikutus perustuslain tulkintaan on erityisen tärkeä kysymys, jonka kehitystä on hyvä tutkia ja seurata myös jatkossa. \n \n \n \n","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"33 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2022-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Media & viestintä","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23983/mv.120274","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Kansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista maista poiketen merkittävää vastuuta lakien perustuslainmukaisuuden tulkinnassa. Tutkimme tässä artikkelissa, miten julkisuuden ja median paine tuntuu perustuslakivaliokunnan työssä, kun median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Selvitämme valiokunnan jäsenten, virkamiesten ja valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden haastatteluiden avulla, miten media vaikuttaa perustuslakivaliokunnan työskentelyyn ja miten valiokunta pyrkii hallitsemaan mediaa ja sen aiheuttamaa painetta. Perustuslakivaliokunnan työskentelyä ohjaavat oikeudelliset säännökset, joiden mukaan valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, jolloin luottamuksellisista valiokuntakeskusteluista ei tule puhua julkisuudessa. Samalla media on kuitenkin kiinnostunut valiokunnan työskentelystä. Kuvaammekin, miten valiokunta pyrkii hallitsemaan suhdettaan mediaan myös erilaisilla epävirallisilla käytännöillä: esimerkiksi keskustelemalla sisäisesti viestinnän toimintatavoista ja sulkemalla valiokuntatyön ulkopuolelle asiantuntijoita, joiden katsotaan toimivan mediassa liian aktiivisesti ja valiokunnan käytäntöjen vastaisesti. Tavoitteena on suojata valiokuntaa ja sen harjoittamaa oikeudellista harkintaa mediahuomion kiihdyttämältä politisoitumiselta. Median kasvava vaikutus yhteiskunnassa näkyy paitsi julkisuuden tavoitteluna myös defensiivisyytenä, kun instituutiot pyrkivät suojaamaan työskentelyään julkisuuden ja median paineelta. Esitämme, että Suomessa julkisuuden ja median vaikutus perustuslain tulkintaan on erityisen tärkeä kysymys, jonka kehitystä on hyvä tutkia ja seurata myös jatkossa.

查看原文本刊更多论文

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Media & viestintä

自引率

0.00%

发文量