1985-2016年社会经济地位与鱼类在粮食支出中所占份额之间的关系

Antti Kähäri, Taru Lindblom
{"title":"1985-2016年社会经济地位与鱼类在粮食支出中所占份额之间的关系","authors":"Antti Kähäri, Taru Lindblom","doi":"10.23990/sa.83102","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotannon edellytyksiä, mutta toisaalta ruoantuotanto ja kulutustottumukset vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Kestävän kehityksen osalta ilmasto- ja terveysnäkökulmat tulisi huomioida samanaikaisesti. Suomen keskeisimmät kansanterveysongelmat ovat elintapaperäiset sairaudet sekä väestöryhmien väliset terveyserot. Ilmasto- ja terveysnäkökulmat yhdistyvät ainutlaatuisesti ruoan, etenkin kalan, kulutuksessa. Kuluttajat etsivät vaihtoehtoja lihan kulutukselle niin terveys- kuin ilmastonäkökohtien motivoimina. Väestöryhmät eivät kuitenkaan omaksu uusia kulutustottumuksia tasaisesti. Eräiden tutkimusten mukaan lyhin tie terveyttä ja ympäristöystävällisyyttä samanaikaisesti parantaviin ruokatottumuksiin olisivat kalaan ja kasvikunnan tuotteisiin pohjautuvat semivegetaariset tai pescovegetaariset ruokavaliot. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten tuloilla ja koulutuksella mitatun sosioekonomisen aseman yhteys kalan kulutukseen on muuttunut suomalaisissa kotitalouksissa vuosina 1985−2016 ja miten kotitalouden viitehenkilön ikä, kotitalouden tyyppi ja kotikunnan kaupunkimaisuus vaikuttavat tähän yhteyteen. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistojen aikasarjaa, johon sisältyy kahdeksan poikkileikkausta vuosilta 1985–2016 (n=44286). Kalan kulutusta mitattiin osuutena kokonaisruokamenoista. Kuvailevien menetelmien lisäksi käytettiin lineaarista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan ylimmän ja alimman tulokvintiilin väliset erot kalan kulutuksessa kasvoivat 2000-luvulla, mutta peruskoulutettujen ja ylemmän korkea-asteen koulutuksen saaneiden väliset erot pysyivät maltillisina ja vakaina koko tarkastelujakson ajan. Tuloryhmien välillä havaittujen erojen kasvun arvioidaan liittyvän muun muassa kalan hinnan muutoksiin sekä kasvaneeseen ilmasto- ja terveystietoisuuteen. Artikkeli luo pohjaa ilmastoystävällisten ja terveellisten kulutusvalintojen edistämiseen tähtääville toimenpiteille ja jatkotutkimuksille.","PeriodicalId":85557,"journal":{"name":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2019-12-04","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":"{\"title\":\"Sosioekonomisen aseman yhteys kalan osuuteen ruokamenoista vuosina 1985−2016\",\"authors\":\"Antti Kähäri, Taru Lindblom\",\"doi\":\"10.23990/sa.83102\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotannon edellytyksiä, mutta toisaalta ruoantuotanto ja kulutustottumukset vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Kestävän kehityksen osalta ilmasto- ja terveysnäkökulmat tulisi huomioida samanaikaisesti. Suomen keskeisimmät kansanterveysongelmat ovat elintapaperäiset sairaudet sekä väestöryhmien väliset terveyserot. Ilmasto- ja terveysnäkökulmat yhdistyvät ainutlaatuisesti ruoan, etenkin kalan, kulutuksessa. Kuluttajat etsivät vaihtoehtoja lihan kulutukselle niin terveys- kuin ilmastonäkökohtien motivoimina. Väestöryhmät eivät kuitenkaan omaksu uusia kulutustottumuksia tasaisesti. Eräiden tutkimusten mukaan lyhin tie terveyttä ja ympäristöystävällisyyttä samanaikaisesti parantaviin ruokatottumuksiin olisivat kalaan ja kasvikunnan tuotteisiin pohjautuvat semivegetaariset tai pescovegetaariset ruokavaliot. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten tuloilla ja koulutuksella mitatun sosioekonomisen aseman yhteys kalan kulutukseen on muuttunut suomalaisissa kotitalouksissa vuosina 1985−2016 ja miten kotitalouden viitehenkilön ikä, kotitalouden tyyppi ja kotikunnan kaupunkimaisuus vaikuttavat tähän yhteyteen. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistojen aikasarjaa, johon sisältyy kahdeksan poikkileikkausta vuosilta 1985–2016 (n=44286). Kalan kulutusta mitattiin osuutena kokonaisruokamenoista. Kuvailevien menetelmien lisäksi käytettiin lineaarista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan ylimmän ja alimman tulokvintiilin väliset erot kalan kulutuksessa kasvoivat 2000-luvulla, mutta peruskoulutettujen ja ylemmän korkea-asteen koulutuksen saaneiden väliset erot pysyivät maltillisina ja vakaina koko tarkastelujakson ajan. Tuloryhmien välillä havaittujen erojen kasvun arvioidaan liittyvän muun muassa kalan hinnan muutoksiin sekä kasvaneeseen ilmasto- ja terveystietoisuuteen. Artikkeli luo pohjaa ilmastoystävällisten ja terveellisten kulutusvalintojen edistämiseen tähtääville toimenpiteille ja jatkotutkimuksille.\",\"PeriodicalId\":85557,\"journal\":{\"name\":\"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti\",\"volume\":\" \",\"pages\":\"\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2019-12-04\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"0\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.23990/sa.83102\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"\",\"JCRName\":\"\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23990/sa.83102","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
引用次数: 0

摘要

气候变化威胁到粮食生产的先决条件,但另一方面,粮食生产和消费习惯影响着气候变化。在可持续发展方面,应同时考虑气候和健康方面。芬兰的主要公共卫生问题是与生活方式有关的疾病和人口群体之间的健康差异。气候和健康方面在食品消费中有着独特的结合,尤其是鱼类。消费者正在寻找肉类消费的替代品,以促进健康和气候方面的发展。然而,人口群体并没有统一采用新的消费模式。根据一些研究,以鱼类和植物产品为基础的半素食或pesco素食将是同时改善健康和环境友好性的最短途径。本研究的目的是了解1985年至2016年间芬兰家庭的收入、教育和鱼类消费之间的关系如何变化,以及家庭参照人的年龄、家庭类型和居住城市的城市化程度如何影响这种关系。使用的数据是芬兰统计局消费调查数据的时间序列,其中包括1985年至2016年的八个横截面(n=44286)。鱼类消费量是以食品总支出的份额来衡量的。除了描述性方法外,还使用了线性回归分析。根据研究结果,2000年代,收入最高和最低的五分之一人群在鱼类消费方面的差异有所增加,但在整个研究期间,受过基础教育和高等教育的人群之间的差异保持适度和稳定。据估计,收入群体之间差异的增加与鱼类价格的变化以及气候和健康意识的提高有关。本文为旨在促进气候友好和健康消费者选择的措施和进一步研究提供了基础。
本文章由计算机程序翻译,如有差异,请以英文原文为准。
Sosioekonomisen aseman yhteys kalan osuuteen ruokamenoista vuosina 1985−2016
Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotannon edellytyksiä, mutta toisaalta ruoantuotanto ja kulutustottumukset vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Kestävän kehityksen osalta ilmasto- ja terveysnäkökulmat tulisi huomioida samanaikaisesti. Suomen keskeisimmät kansanterveysongelmat ovat elintapaperäiset sairaudet sekä väestöryhmien väliset terveyserot. Ilmasto- ja terveysnäkökulmat yhdistyvät ainutlaatuisesti ruoan, etenkin kalan, kulutuksessa. Kuluttajat etsivät vaihtoehtoja lihan kulutukselle niin terveys- kuin ilmastonäkökohtien motivoimina. Väestöryhmät eivät kuitenkaan omaksu uusia kulutustottumuksia tasaisesti. Eräiden tutkimusten mukaan lyhin tie terveyttä ja ympäristöystävällisyyttä samanaikaisesti parantaviin ruokatottumuksiin olisivat kalaan ja kasvikunnan tuotteisiin pohjautuvat semivegetaariset tai pescovegetaariset ruokavaliot. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten tuloilla ja koulutuksella mitatun sosioekonomisen aseman yhteys kalan kulutukseen on muuttunut suomalaisissa kotitalouksissa vuosina 1985−2016 ja miten kotitalouden viitehenkilön ikä, kotitalouden tyyppi ja kotikunnan kaupunkimaisuus vaikuttavat tähän yhteyteen. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistojen aikasarjaa, johon sisältyy kahdeksan poikkileikkausta vuosilta 1985–2016 (n=44286). Kalan kulutusta mitattiin osuutena kokonaisruokamenoista. Kuvailevien menetelmien lisäksi käytettiin lineaarista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan ylimmän ja alimman tulokvintiilin väliset erot kalan kulutuksessa kasvoivat 2000-luvulla, mutta peruskoulutettujen ja ylemmän korkea-asteen koulutuksen saaneiden väliset erot pysyivät maltillisina ja vakaina koko tarkastelujakson ajan. Tuloryhmien välillä havaittujen erojen kasvun arvioidaan liittyvän muun muassa kalan hinnan muutoksiin sekä kasvaneeseen ilmasto- ja terveystietoisuuteen. Artikkeli luo pohjaa ilmastoystävällisten ja terveellisten kulutusvalintojen edistämiseen tähtääville toimenpiteille ja jatkotutkimuksille.
求助全文
通过发布文献求助,成功后即可免费获取论文全文。 去求助
来源期刊
自引率
0.00%
发文量
0
×
引用
GB/T 7714-2015
复制
MLA
复制
APA
复制
导出至
BibTeX EndNote RefMan NoteFirst NoteExpress
×
提示
您的信息不完整,为了账户安全,请先补充。
现在去补充
×
提示
您因"违规操作"
具体请查看互助需知
我知道了
×
提示
确定
请完成安全验证×
copy
已复制链接
快去分享给好友吧!
我知道了
右上角分享
点击右上角分享
0
联系我们:info@booksci.cn Book学术提供免费学术资源搜索服务,方便国内外学者检索中英文文献。致力于提供最便捷和优质的服务体验。 Copyright © 2023 布克学术 All rights reserved.
京ICP备2023020795号-1
ghs 京公网安备 11010802042870号
Book学术文献互助
Book学术文献互助群
群 号:481959085
Book学术官方微信