{"title":"住院戒毒康复三个月后的药物使用、复发风险和避免复发情况","authors":"Eeva Ekqvist, Katja Kuusisto","doi":"10.23990/sa.122488","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Tutkimuksessa tarkastellaan kuntoutujien päihdekäytössä tapahtuneita muutoksia laitospäihdekuntoutuksen jälkeen sekä sitä millaisissa tilanteissa kuntoutujat ovat kokeneet retkahduspainetta ja millaiset keinot ovat vuorostaan auttaneet retkahduksen ehkäisemisessä. Aineiston muodostavat kuntoutujien (N=65) vastaukset laitospäihdekuntoutuksen kolmen kuukauden seurantakyselyyn. Aineistoa on analysoitu pienille aineistoille sopivilla tilastollisilla menetelmillä sekä laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Päihteettömänä kolmen kuukauden kuluttua kuntoutuksen päättymisen jälkeen on puolet tutkimukseen osallistuneista. Myös yli puolet kuntoutujista on onnistunut kuntoutuksen alussa asettamansa tavoitteen saavuttamisessa. Retkahduspaineiden kokeminen on yleistä ja retkahdusriskit ovat varsin yksilöllisiä. Kuntoutujat kuvaavat retkahduspaineiden liittyvän sosiaalisiin suhteisiin ja tilanteisiin, arjenhallintaan sekä mielialaan ja mielenterveyteen. Yleisimmin retkahtamista pyritään välttämään osallistumalla itsehoitoryhmiin ja sen nähdään myös auttavan retkahduksen ehkäisyssä. Intervallijaksot ja muu ammatillinen tuki on tulosten perusteella yhteydessä vähäisempään päihdekäyttöön seurannassa. Laitospäihdekuntoutuksella on moninaisia positiivisia vaikutuksia ongelmallisesta päihdekäytöstä irtautumiseen, jotka ovat havaittavissa kolme kuukautta kuntoutuksen päättymisestä.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"47 14","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2024-05-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":"{\"title\":\"Päihdekäyttö, retkahdusriskit ja retkahtamisen välttäminen kolmen kuukauden kuluttua laitospäihdekuntoutuksesta\",\"authors\":\"Eeva Ekqvist, Katja Kuusisto\",\"doi\":\"10.23990/sa.122488\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"Tutkimuksessa tarkastellaan kuntoutujien päihdekäytössä tapahtuneita muutoksia laitospäihdekuntoutuksen jälkeen sekä sitä millaisissa tilanteissa kuntoutujat ovat kokeneet retkahduspainetta ja millaiset keinot ovat vuorostaan auttaneet retkahduksen ehkäisemisessä. Aineiston muodostavat kuntoutujien (N=65) vastaukset laitospäihdekuntoutuksen kolmen kuukauden seurantakyselyyn. Aineistoa on analysoitu pienille aineistoille sopivilla tilastollisilla menetelmillä sekä laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Päihteettömänä kolmen kuukauden kuluttua kuntoutuksen päättymisen jälkeen on puolet tutkimukseen osallistuneista. Myös yli puolet kuntoutujista on onnistunut kuntoutuksen alussa asettamansa tavoitteen saavuttamisessa. Retkahduspaineiden kokeminen on yleistä ja retkahdusriskit ovat varsin yksilöllisiä. Kuntoutujat kuvaavat retkahduspaineiden liittyvän sosiaalisiin suhteisiin ja tilanteisiin, arjenhallintaan sekä mielialaan ja mielenterveyteen. Yleisimmin retkahtamista pyritään välttämään osallistumalla itsehoitoryhmiin ja sen nähdään myös auttavan retkahduksen ehkäisyssä. Intervallijaksot ja muu ammatillinen tuki on tulosten perusteella yhteydessä vähäisempään päihdekäyttöön seurannassa. Laitospäihdekuntoutuksella on moninaisia positiivisia vaikutuksia ongelmallisesta päihdekäytöstä irtautumiseen, jotka ovat havaittavissa kolme kuukautta kuntoutuksen päättymisestä.\",\"PeriodicalId\":256380,\"journal\":{\"name\":\"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti\",\"volume\":\"47 14\",\"pages\":\"\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2024-05-13\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"0\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.23990/sa.122488\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"\",\"JCRName\":\"\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23990/sa.122488","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
Päihdekäyttö, retkahdusriskit ja retkahtamisen välttäminen kolmen kuukauden kuluttua laitospäihdekuntoutuksesta
Tutkimuksessa tarkastellaan kuntoutujien päihdekäytössä tapahtuneita muutoksia laitospäihdekuntoutuksen jälkeen sekä sitä millaisissa tilanteissa kuntoutujat ovat kokeneet retkahduspainetta ja millaiset keinot ovat vuorostaan auttaneet retkahduksen ehkäisemisessä. Aineiston muodostavat kuntoutujien (N=65) vastaukset laitospäihdekuntoutuksen kolmen kuukauden seurantakyselyyn. Aineistoa on analysoitu pienille aineistoille sopivilla tilastollisilla menetelmillä sekä laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Päihteettömänä kolmen kuukauden kuluttua kuntoutuksen päättymisen jälkeen on puolet tutkimukseen osallistuneista. Myös yli puolet kuntoutujista on onnistunut kuntoutuksen alussa asettamansa tavoitteen saavuttamisessa. Retkahduspaineiden kokeminen on yleistä ja retkahdusriskit ovat varsin yksilöllisiä. Kuntoutujat kuvaavat retkahduspaineiden liittyvän sosiaalisiin suhteisiin ja tilanteisiin, arjenhallintaan sekä mielialaan ja mielenterveyteen. Yleisimmin retkahtamista pyritään välttämään osallistumalla itsehoitoryhmiin ja sen nähdään myös auttavan retkahduksen ehkäisyssä. Intervallijaksot ja muu ammatillinen tuki on tulosten perusteella yhteydessä vähäisempään päihdekäyttöön seurannassa. Laitospäihdekuntoutuksella on moninaisia positiivisia vaikutuksia ongelmallisesta päihdekäytöstä irtautumiseen, jotka ovat havaittavissa kolme kuukautta kuntoutuksen päättymisestä.
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
