"如果我有能力、有资金,我会去读中学毕业会考。20 世纪 50 年代赫尔辛基工人阶级学生的未来计划

Väki Voimakas Pub Date : 2023-11-02 DOI:10.55286/vv.122912
Sinikka Selin
{"title":"\"如果我有能力、有资金,我会去读中学毕业会考。20 世纪 50 年代赫尔辛基工人阶级学生的未来计划","authors":"Sinikka Selin","doi":"10.55286/vv.122912","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"
 
 
 
 Sinikka Selinin artikkeli käsittelee työväenluokkaisten perheiden oppikoulunuorten koulutusta ja työntekoa koskevia tulevaisuudensuunnitelmia 1900-luvun puolivälissä. Selin käyttää aineistonaan toisen maailmansodan jälkeen kehittyneen, nuorille Muuttuva työläisperhe tutkimuksen kohteena suunnatun ammatinvalinnanohjauksen myötä syntyneitä aineistoja, joihin sisältyy nuorten täyttämiä taustatietolomakkeita, opettajan- ja lääkärinlausuntoja sekä psykologien lausuntoja. Näiden aineistojen valossa Selin tarkastelee nuorten tulevaisuutta koskevia unelmia ja toiveita.
 Selin hyödyntää tutkimuksessaan sosiaalisen pääoman teorioita (esim. binding social capital ja bridging social capital) tarkastellessaan työläisperheiden nuorten sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja, jotka ohjasivat yhdessä perheen kanssa tehtyjä koulutusvalintoja. Selinin mukaan työläisperheet näkivät koulutuksen sijoituksena tulevaisuuteen, mutta toisin kuin ylempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat perheet, he eivät useinkaan nähneet sivistystä itseisarvona vaan pikemminkin välineellisesti, avaimena parempaan sosio-ekonomiseen asemaan. Pääomateorian avulla Selin sijoittaa työläisperheen ja sen jäsenet laajempaan sosiaaliseen kontekstiin. Hän korostaa, että perhe- ja tuttavaverkostojen merkitystä aikuiseksi varttuvalle ja identiteettiään etsivälle nuorelle ei voi aliarvioida tilanteessa, jossa oma perhetausta ei useinkaan kantanut mukanaan sellaisia sosiaalisia pääomia, jotka olisivat ohjanneet opintielle.
 
 
 
 
 
 
 
 
 Vaikka työväenluokkaisten oppikoulunuorten perheissä oli tehty päätös panostaa lasten tulevaisuuteen enemmän kuin laki velvoitti, oli perheenjäsenten välillä myös sukupuolittuneita eroja siinä, minkälaisia koulutuspolkuja suosittiin. Kuten Selin toteaa, 1950-luvun ammatinvalintaohjaus vaikuttaa pikemminkin vahvistaneen kuin kyseenalaistaneen vallitsevia sukupuolittuneita ihanteita: tyttöjen ammattiasematavoitteet näyttävät olleen kaikissa yhteiskuntaluokissa matalampia kuin poikien.
 
 
 
","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"13 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":"{\"title\":\"\\\"Jos voin ja on varoja niin luen ylioppilaaksi\\\". Työväenluokkaisten oppikoululaisten tulevaisuudensuunnitelmia 1950-luvun Helsingissä\",\"authors\":\"Sinikka Selin\",\"doi\":\"10.55286/vv.122912\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"
 
 
 
 Sinikka Selinin artikkeli käsittelee työväenluokkaisten perheiden oppikoulunuorten koulutusta ja työntekoa koskevia tulevaisuudensuunnitelmia 1900-luvun puolivälissä. Selin käyttää aineistonaan toisen maailmansodan jälkeen kehittyneen, nuorille Muuttuva työläisperhe tutkimuksen kohteena suunnatun ammatinvalinnanohjauksen myötä syntyneitä aineistoja, joihin sisältyy nuorten täyttämiä taustatietolomakkeita, opettajan- ja lääkärinlausuntoja sekä psykologien lausuntoja. Näiden aineistojen valossa Selin tarkastelee nuorten tulevaisuutta koskevia unelmia ja toiveita.
 Selin hyödyntää tutkimuksessaan sosiaalisen pääoman teorioita (esim. binding social capital ja bridging social capital) tarkastellessaan työläisperheiden nuorten sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja, jotka ohjasivat yhdessä perheen kanssa tehtyjä koulutusvalintoja. Selinin mukaan työläisperheet näkivät koulutuksen sijoituksena tulevaisuuteen, mutta toisin kuin ylempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat perheet, he eivät useinkaan nähneet sivistystä itseisarvona vaan pikemminkin välineellisesti, avaimena parempaan sosio-ekonomiseen asemaan. Pääomateorian avulla Selin sijoittaa työläisperheen ja sen jäsenet laajempaan sosiaaliseen kontekstiin. Hän korostaa, että perhe- ja tuttavaverkostojen merkitystä aikuiseksi varttuvalle ja identiteettiään etsivälle nuorelle ei voi aliarvioida tilanteessa, jossa oma perhetausta ei useinkaan kantanut mukanaan sellaisia sosiaalisia pääomia, jotka olisivat ohjanneet opintielle.
 
 
 
 
 
 
 
 
 Vaikka työväenluokkaisten oppikoulunuorten perheissä oli tehty päätös panostaa lasten tulevaisuuteen enemmän kuin laki velvoitti, oli perheenjäsenten välillä myös sukupuolittuneita eroja siinä, minkälaisia koulutuspolkuja suosittiin. Kuten Selin toteaa, 1950-luvun ammatinvalintaohjaus vaikuttaa pikemminkin vahvistaneen kuin kyseenalaistaneen vallitsevia sukupuolittuneita ihanteita: tyttöjen ammattiasematavoitteet näyttävät olleen kaikissa yhteiskuntaluokissa matalampia kuin poikien.
 
 
 
\",\"PeriodicalId\":498712,\"journal\":{\"name\":\"Väki Voimakas\",\"volume\":\"13 1\",\"pages\":\"0\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2023-11-02\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"0\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Väki Voimakas\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.55286/vv.122912\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"\",\"JCRName\":\"\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Väki Voimakas","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.55286/vv.122912","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
引用次数: 0

摘要

Sinikka Selin 的文章讨论了 20 世纪中期工人阶级家庭年轻学徒的教育和就业前景。塞林使用了第二次世界大战后为《变化中的工人阶级家庭》研究中的年轻人开发的职业指导系统中的数据,其中包括年轻人填写的背景信息表、教师和医生的报告以及心理学家的声明。根据这些数据,塞林研究了年轻人对未来的梦想和希望。塞林借鉴社会资本理论(如约束性社会资本和桥接性社会资本),研究了来自工人阶级家庭的年轻人的社会和文化资源,这些资源引导着他们与家人一起做出教育选择。根据 Selin 的观点,工人阶级家庭将教育视为对未来的投资,但与社会地位较高的家庭不同的是,他们往往不把教育本身视为一种价值,而是将其视为一种工具,一把通向更好的社会经济地位的钥匙。塞林运用资本理论,将工人阶级家庭及其成员置于更广泛的社会背景中。他强调,家庭和熟人网络对于成长中的年轻人和寻找自我认同的年轻人的重要性不容低估,因为在这种情况下,一个人的家庭背景往往不具备引导其接受教育的社会资本。虽然工人阶级家庭的年轻人决定为子女的未来投入比法律规定更多的资金,但在推荐的教育途径类型上,家庭成员之间也存在性别差异。正如塞林(Selin)所指出的,20 世纪 50 年代的职业指导似乎强化了而不是挑战了普遍的性别理想:在所有社会阶层中,女孩的职业抱负似乎都低于男孩;
本文章由计算机程序翻译,如有差异,请以英文原文为准。
"Jos voin ja on varoja niin luen ylioppilaaksi". Työväenluokkaisten oppikoululaisten tulevaisuudensuunnitelmia 1950-luvun Helsingissä
Sinikka Selinin artikkeli käsittelee työväenluokkaisten perheiden oppikoulunuorten koulutusta ja työntekoa koskevia tulevaisuudensuunnitelmia 1900-luvun puolivälissä. Selin käyttää aineistonaan toisen maailmansodan jälkeen kehittyneen, nuorille Muuttuva työläisperhe tutkimuksen kohteena suunnatun ammatinvalinnanohjauksen myötä syntyneitä aineistoja, joihin sisältyy nuorten täyttämiä taustatietolomakkeita, opettajan- ja lääkärinlausuntoja sekä psykologien lausuntoja. Näiden aineistojen valossa Selin tarkastelee nuorten tulevaisuutta koskevia unelmia ja toiveita. Selin hyödyntää tutkimuksessaan sosiaalisen pääoman teorioita (esim. binding social capital ja bridging social capital) tarkastellessaan työläisperheiden nuorten sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja, jotka ohjasivat yhdessä perheen kanssa tehtyjä koulutusvalintoja. Selinin mukaan työläisperheet näkivät koulutuksen sijoituksena tulevaisuuteen, mutta toisin kuin ylempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat perheet, he eivät useinkaan nähneet sivistystä itseisarvona vaan pikemminkin välineellisesti, avaimena parempaan sosio-ekonomiseen asemaan. Pääomateorian avulla Selin sijoittaa työläisperheen ja sen jäsenet laajempaan sosiaaliseen kontekstiin. Hän korostaa, että perhe- ja tuttavaverkostojen merkitystä aikuiseksi varttuvalle ja identiteettiään etsivälle nuorelle ei voi aliarvioida tilanteessa, jossa oma perhetausta ei useinkaan kantanut mukanaan sellaisia sosiaalisia pääomia, jotka olisivat ohjanneet opintielle. Vaikka työväenluokkaisten oppikoulunuorten perheissä oli tehty päätös panostaa lasten tulevaisuuteen enemmän kuin laki velvoitti, oli perheenjäsenten välillä myös sukupuolittuneita eroja siinä, minkälaisia koulutuspolkuja suosittiin. Kuten Selin toteaa, 1950-luvun ammatinvalintaohjaus vaikuttaa pikemminkin vahvistaneen kuin kyseenalaistaneen vallitsevia sukupuolittuneita ihanteita: tyttöjen ammattiasematavoitteet näyttävät olleen kaikissa yhteiskuntaluokissa matalampia kuin poikien.
求助全文
通过发布文献求助,成功后即可免费获取论文全文。 去求助
来源期刊
自引率
0.00%
发文量
0
×
引用
GB/T 7714-2015
复制
MLA
复制
APA
复制
导出至
BibTeX EndNote RefMan NoteFirst NoteExpress
×
提示
您的信息不完整,为了账户安全,请先补充。
现在去补充
×
提示
您因"违规操作"
具体请查看互助需知
我知道了
×
提示
确定
请完成安全验证×
copy
已复制链接
快去分享给好友吧!
我知道了
右上角分享
点击右上角分享
0
联系我们:info@booksci.cn Book学术提供免费学术资源搜索服务,方便国内外学者检索中英文文献。致力于提供最便捷和优质的服务体验。 Copyright © 2023 布克学术 All rights reserved.
京ICP备2023020795号-1
ghs 京公网安备 11010802042870号
Book学术文献互助
Book学术文献互助群
群 号:481959085
Book学术官方微信