{"title":"内战后 1918 年陶艺界的女工和日常策略","authors":"Matias Kaihovirta","doi":"10.55286/vv.122908","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"
 
 
 
 Matias Kaihovirta tarkastelee artikkelissaan työläisnaisten toimintastrategioita Billnäsin ruukissa sisällissodan jälkeen. Sisällissodan myötä normaali arki joutui päälaelleen, kun monessa ruukin työläisperheessä sekä isä että naimattomat pojat liittyivät punaisten toimintaan. Pahimmassa tapauksessa yksikään perheen aikuisista miehistä ei palannut sodan jälkeen takaisin. Tämä tilanne on lähtökohtana Kaihovirran tutkimukselle, joka kohdistuu erityisesti työläisnaisten tapaan käyttää vallitsevien sukupuolinormien mukaista kieltä emotionaalisena resurssina yhteydenpidossa paikallisen ruukin ja kunnan köyhäinhoitohallituksen kanssa.
 
 
 
","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"13 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":"{\"title\":\"Työläisnaiset ja arjen toimintastrategiat vuoden 1918 sisällissodan jälkeisessä ruukkiyhteisössä\",\"authors\":\"Matias Kaihovirta\",\"doi\":\"10.55286/vv.122908\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"
 
 
 
 Matias Kaihovirta tarkastelee artikkelissaan työläisnaisten toimintastrategioita Billnäsin ruukissa sisällissodan jälkeen. Sisällissodan myötä normaali arki joutui päälaelleen, kun monessa ruukin työläisperheessä sekä isä että naimattomat pojat liittyivät punaisten toimintaan. Pahimmassa tapauksessa yksikään perheen aikuisista miehistä ei palannut sodan jälkeen takaisin. Tämä tilanne on lähtökohtana Kaihovirran tutkimukselle, joka kohdistuu erityisesti työläisnaisten tapaan käyttää vallitsevien sukupuolinormien mukaista kieltä emotionaalisena resurssina yhteydenpidossa paikallisen ruukin ja kunnan köyhäinhoitohallituksen kanssa.
 
 
 
\",\"PeriodicalId\":498712,\"journal\":{\"name\":\"Väki Voimakas\",\"volume\":\"13 4\",\"pages\":\"0\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2023-11-02\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"0\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Väki Voimakas\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.55286/vv.122908\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"\",\"JCRName\":\"\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Väki Voimakas","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.55286/vv.122908","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
Työläisnaiset ja arjen toimintastrategiat vuoden 1918 sisällissodan jälkeisessä ruukkiyhteisössä
Matias Kaihovirta tarkastelee artikkelissaan työläisnaisten toimintastrategioita Billnäsin ruukissa sisällissodan jälkeen. Sisällissodan myötä normaali arki joutui päälaelleen, kun monessa ruukin työläisperheessä sekä isä että naimattomat pojat liittyivät punaisten toimintaan. Pahimmassa tapauksessa yksikään perheen aikuisista miehistä ei palannut sodan jälkeen takaisin. Tämä tilanne on lähtökohtana Kaihovirran tutkimukselle, joka kohdistuu erityisesti työläisnaisten tapaan käyttää vallitsevien sukupuolinormien mukaista kieltä emotionaalisena resurssina yhteydenpidossa paikallisen ruukin ja kunnan köyhäinhoitohallituksen kanssa.