{"title":"幼儿教育和保育以及基础教育走向全纳","authors":"Paula Laakso, Päivi Pihlaja, Heikki Silvennoinen","doi":"10.33350/ka.121631","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastellaan kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtavien viranhaltijoiden käsityksiä inkluusiosta ja sitä, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja inkluusion toteuttamisessa on. Inkluusiolla tarkoitetaan jokaisen lapsen oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on jäänyt monessa kunnassa saavuttamatta, ja inkluusioon suhtautuminen on ollut kovin ristiriitaista. Artikkelin aineisto on kerätty eri puolilta Suomea haastattelemalla johtavia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen viranhaltijoita. Tutkimusmenetelmänä oli fenomenografia. Haastattelujen perusteella inkluusioon liitetyt merkitykset vaihtelivat ja osassa kuntia inkluusio jäi puheen tasolle. Inkluusion ymmärtäminen erityisopetusta laajempana, kaikkien lasten yhdenvertaisuutta kunnioittavana käsitteenä näyttäisi vielä edellyttävän aktiivisempaa toimeenpanoa.","PeriodicalId":490839,"journal":{"name":"Kasvatus & Aika","volume":"24 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-10-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":"{\"title\":\"Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kulku kohti inkluusiota\",\"authors\":\"Paula Laakso, Päivi Pihlaja, Heikki Silvennoinen\",\"doi\":\"10.33350/ka.121631\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"Artikkelissa tarkastellaan kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtavien viranhaltijoiden käsityksiä inkluusiosta ja sitä, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja inkluusion toteuttamisessa on. Inkluusiolla tarkoitetaan jokaisen lapsen oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on jäänyt monessa kunnassa saavuttamatta, ja inkluusioon suhtautuminen on ollut kovin ristiriitaista. Artikkelin aineisto on kerätty eri puolilta Suomea haastattelemalla johtavia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen viranhaltijoita. Tutkimusmenetelmänä oli fenomenografia. Haastattelujen perusteella inkluusioon liitetyt merkitykset vaihtelivat ja osassa kuntia inkluusio jäi puheen tasolle. Inkluusion ymmärtäminen erityisopetusta laajempana, kaikkien lasten yhdenvertaisuutta kunnioittavana käsitteenä näyttäisi vielä edellyttävän aktiivisempaa toimeenpanoa.\",\"PeriodicalId\":490839,\"journal\":{\"name\":\"Kasvatus & Aika\",\"volume\":\"24 1\",\"pages\":\"0\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2023-10-20\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"0\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Kasvatus & Aika\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.33350/ka.121631\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"\",\"JCRName\":\"\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Kasvatus & Aika","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.33350/ka.121631","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kulku kohti inkluusiota
Artikkelissa tarkastellaan kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtavien viranhaltijoiden käsityksiä inkluusiosta ja sitä, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja inkluusion toteuttamisessa on. Inkluusiolla tarkoitetaan jokaisen lapsen oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on jäänyt monessa kunnassa saavuttamatta, ja inkluusioon suhtautuminen on ollut kovin ristiriitaista. Artikkelin aineisto on kerätty eri puolilta Suomea haastattelemalla johtavia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen viranhaltijoita. Tutkimusmenetelmänä oli fenomenografia. Haastattelujen perusteella inkluusioon liitetyt merkitykset vaihtelivat ja osassa kuntia inkluusio jäi puheen tasolle. Inkluusion ymmärtäminen erityisopetusta laajempana, kaikkien lasten yhdenvertaisuutta kunnioittavana käsitteenä näyttäisi vielä edellyttävän aktiivisempaa toimeenpanoa.