Aivoterveyden edistäminen perusterveydenhuollossa vaatii vielä vahvistusta

Abstract

Muistisairaiden henkilöiden määrä on viime vuosina kasvanut, ja kasvun odotetaan jatkuvan väestön ikääntyessä. Nykyisten arvioiden mu­ kaan muistisairauksia sairastavien henkilöiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana (Alzheimer’s Disease International ym. 2020). Muistisairaudet vaikuttavat sairastu­ neen henkilön elämään ja elämänlaatuun sekä hänen läheisiinsä. Työssäkäyvillä vaikutukset heijastuvat myös työelämään. (WHO 2019.) Koska muistisairauksiin ei vielä ole parantavaa hoitoa, on tärkeää keskittyä siihen, millä ta­ valla sairastumisriskiä voitaisiin pienentää ja sitä kautta mahdollisesti vähentää sairastuvien määrää tulevaisuudessa. Muistisairauksien ris­ kissä olevien henkilöiden varhainen tunnista­ minen palvelujärjestelmässä, kuten peruster­ veydenhuollossa, on erityisen tärkeää, jotta ai­ voterveyttä tukevia palveluita voidaan kohdis­ taa niitä tarvitseville (STM 2020a). Kognitiivisilla toiminnoilla viitataan ajat­ teluun, ongelmien ratkaisuun, havaitsemi­ seen, muistiin ja kommunikointiin (Lazar ym. 2021). Aivoterveys ei tarkoita ainoastaan ai­ vosairauksien puuttumista, vaan se on osa laa­ jempaa hyvinvointia (Duodecim & Suomen Akatemia 2020). Aivoterveyden edistämisen hyöty sai rauksien ehkäisyn näkökulmasta ko­ rostuu ikään tyvillä henkilöillä, mutta se tulisi huo mioida jo aikaisemmin kaikissa elämänku­ lun vaiheissa (STM 2020b). Erityisesti muisti­ sairauksien riskissä oleville henkilöille koh­ dennetulla aivoterveyden edistämisel­ lä voidaan saada aikaan merkittäviä hyötyjä (Ngandu ym. 2015). Aivoterveyden tukemi­ nen terveydenhuollossa edellyttää osaamista, toimivia käytäntöjä ja moniammatillista yh­ teistyötä.