”Ulkonäön perusteella ajatellaan et me kestetään mitä vaan”

Abstract

Tarkastelen artikkelissa rasismin aiheuttamaa kipua ja rasismia kokevien nuorten toisilleen tarjoamaa hoivaa ja sen tuottumista nuorten vertaistukiryhmissä. Tutkimuksen aineistona toimivat havaintoihin perustuvat etnografiset muistiinpanot kolmesta nuorten mielenterveyttä tukevasta vertaistukiryhmästä. Artikkelissa kysyn, miten rasismin aiheuttama ruumiillinen kipu ilmenee nuorten jaetuissa kokemuksissa ja miten tuohon kipuun vastataan ruumiillisella huolenpidolla ja hoivalla. Rasismin ja hoivan ruumiillisuutta tarkastelevan tutkimuskirjallisuuden ja aineiston ristiin luennan avulla kehitän artikkelissa kanssahoivan käsitteen, jolla viittaan hoivan tuottumiseen toisen rasismia kokevan kehon likeisyydessä ja kanssa. Siinä missä vertaistukiryhmissä jaettujen kokemusten kautta löytyy ruumiillisia yhteyksiä ja kiintymystä sekä tunnetta ja tarvetta hoivatuksi tulemisesta, ulkopuolisten silmissä kanssahoiva voi tulla tulkituksi hoivan sijaan häiriönä. Vaikka kanssahoiva antaa nuorille paljon – luo yhteisöllisyyttä, läheisyyttä, solidaarisuutta ja turvaa – voi se myös uuvuttaa kanssahoivan tuottuessa, ainakin osittain, hoivaa tarjoavan palvelujärjestelmän epäonnistumisesta. Peräänkuulutankin artikkelissa rakastavaa katsetta mustien ja ruskeiden nuorten kohtaamiseen sekä rasismin ja hoivan ruumiillisuuden monisyisempää luentaa, ettei vastuu hoivasta jäisi kirjaimellisesti nuorten harteille. Asiasanat: rasismi, hoiva, vertaistuki, ruumiillisuus, kosketus *** “Judging by appearances, people assume we can endure anything.” The pain caused by racism and collective care in youth peer support groupsTuuli KurkiThe Finnish Journal of Youth Research(Nuorisotutkimus) Vol 42 (1), 40–58 In this article, I examine the pain caused by racism, the care that young people who encounter racism provide for each other, and how this care comes into being in peer support groups for young people. The research data consist of ethnographic observation notes from three peer support groups supporting young people’s mental health. In the article, I investigate how the embodied pain caused by racism manifests itself in young people’s shared lived experiences, and how that pain is cared about and taken care of through embodied encounters. By reading the research literature on the embodiment of racism and care in conjunction with the research data, I have developed the concept of “kanssahoiva” (collective care, co-caring), which refers to the care that comes into being in the closeness and proximity of bodies experiencing racism. Whereas in peer support groups, young people can find embodied connections and affectivity through shared lived experiences as well as the feeling and need to be cared for, in the eyes of outsiders, collective care is interpreted as a disturbance rather than care. Although collective care offers significant benefits for young people, such as fostering community, intimacy, solidarity, and security, it can also prove exhausting. This exhaustion stems, at least in part, from the shortcomings of the mental healthcare system. The article advocates adopting a loving gaze in encounters involving Black and Brown young people, along with a deeper understanding of racism, care and embodiment, to prevent care resting solely on the shoulders of young people themselves.Keywords: racism, care, peer support, em­bodiment, touch