M. Martin, Minna Laitila, M. Kivistö, Kari Soronen, S. Hautala
{"title":"新冠肺炎大流行紧急情况对心理健康经验专家工作的重要性","authors":"M. Martin, Minna Laitila, M. Kivistö, Kari Soronen, S. Hautala","doi":"10.23990/sa.103228","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"COVID-19-pandemia keväällä 2020 sai aikaan nopeita ja mittavia muutoksia terveydenhuollossa. Toimintaa organisoitiin uudelleen, jotta pystyttäisiin turvaamaan riittävät resurssit testaamiseen ja tartunnan saaneiden hoitoon sekä minimoimaan tartuntariski. Muutokset ilmenivät myös psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Tutkimuksen kontekstina oli sairaanhoitopiiri, jossa kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunut toimintamalli ammatillisen mielenterveystyön rinnalla. Tutkimuksessa selvitettiin poikkeustilanteen aiheuttamia muutoksia mielenterveystyön kokemusasiantuntijatoiminnassa, muutoksille annettuja merkityksiä sekä kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistarpeita. Aineistona olivat sairaanhoitopiirissä tehdyt fokusryhmähaastattelut mielenterveystyön ammattilaisille, kokemusasiantuntijoille ja asiakkaille. Aineisto kerättiin kesän ja syksyn 2020 aikana osana laajempaa kokemusasiantuntijuuden merkityksiä tarkastelevaa tutkimusta. Aineisto on analysoitu laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Kokemusasiantuntijatoiminnassa COVID-19-pandemian aikana tapahtuneet muutokset konkretisoituivat kokemusasiantuntijoiden työtehtävissä. Kokemusasiantuntijatoiminnan muutosten merkitykset liittyivät sekä yksilö- että organisaatiotasolle. Yksilötasolla korostuivat vertaistuen toteutumiseen ja mielekkääseen toimintaan liittyvät merkitykset sekä taloudelliset ja tunnetason merkitykset. Organisaatiotasolla merkityksenannot liittyivät palvelujen monipuolisuuden vähenemiseen, kokemusasiantuntijakoulutuksen toteuttamiseen ja yhteistyön toteutumiseen. Kokemusasiantuntijatoiminnassa havaitut kehittämistarpeet kohdentuivat kokemusasiantuntijuuden jatkuvuuden ja monipuolisuuden varmistamiseen sekä etäpalveluiden kehittämiseen. Kokemusasiantuntijat kokivat siirtymisen etätyöhön monin tavoin haasteellisena. Tutkimus nosti esiin tarpeen huomioida myös kokemustoimijoiden jaksaminen. Tutkimustulokset osoittivat, miten kokemusasiantuntijatoiminnan merkitys eri toimijoiden näkökulmasta korostui, kun toimintaa ryhdyttiin poikkeustilanteessa rajoittamaan. Tutkimus toi esiin kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistarpeita. Esille tuli myös toiminnan haavoittuvuus ympäristössä, jossa sillä on jo merkittävä ja vakiintunut asema. Mielenterveystyötä ohjaavat rakenteelliset tekijät ovat kokemusasiantuntijuuden tulevaisuuden kannalta laajempi yhteiskunnallinen kysymys.","PeriodicalId":85557,"journal":{"name":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2021-10-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"1","resultStr":"{\"title\":\"COVID-19-pandemian aiheuttaman poikkeustilanteen merkitys kokemusasiantuntijatoiminnalle mielenterveystyössä\",\"authors\":\"M. Martin, Minna Laitila, M. Kivistö, Kari Soronen, S. Hautala\",\"doi\":\"10.23990/sa.103228\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"COVID-19-pandemia keväällä 2020 sai aikaan nopeita ja mittavia muutoksia terveydenhuollossa. Toimintaa organisoitiin uudelleen, jotta pystyttäisiin turvaamaan riittävät resurssit testaamiseen ja tartunnan saaneiden hoitoon sekä minimoimaan tartuntariski. Muutokset ilmenivät myös psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Tutkimuksen kontekstina oli sairaanhoitopiiri, jossa kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunut toimintamalli ammatillisen mielenterveystyön rinnalla. Tutkimuksessa selvitettiin poikkeustilanteen aiheuttamia muutoksia mielenterveystyön kokemusasiantuntijatoiminnassa, muutoksille annettuja merkityksiä sekä kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistarpeita. Aineistona olivat sairaanhoitopiirissä tehdyt fokusryhmähaastattelut mielenterveystyön ammattilaisille, kokemusasiantuntijoille ja asiakkaille. Aineisto kerättiin kesän ja syksyn 2020 aikana osana laajempaa kokemusasiantuntijuuden merkityksiä tarkastelevaa tutkimusta. Aineisto on analysoitu laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Kokemusasiantuntijatoiminnassa COVID-19-pandemian aikana tapahtuneet muutokset konkretisoituivat kokemusasiantuntijoiden työtehtävissä. Kokemusasiantuntijatoiminnan muutosten merkitykset liittyivät sekä yksilö- että organisaatiotasolle. Yksilötasolla korostuivat vertaistuen toteutumiseen ja mielekkääseen toimintaan liittyvät merkitykset sekä taloudelliset ja tunnetason merkitykset. Organisaatiotasolla merkityksenannot liittyivät palvelujen monipuolisuuden vähenemiseen, kokemusasiantuntijakoulutuksen toteuttamiseen ja yhteistyön toteutumiseen. Kokemusasiantuntijatoiminnassa havaitut kehittämistarpeet kohdentuivat kokemusasiantuntijuuden jatkuvuuden ja monipuolisuuden varmistamiseen sekä etäpalveluiden kehittämiseen. Kokemusasiantuntijat kokivat siirtymisen etätyöhön monin tavoin haasteellisena. Tutkimus nosti esiin tarpeen huomioida myös kokemustoimijoiden jaksaminen. Tutkimustulokset osoittivat, miten kokemusasiantuntijatoiminnan merkitys eri toimijoiden näkökulmasta korostui, kun toimintaa ryhdyttiin poikkeustilanteessa rajoittamaan. Tutkimus toi esiin kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistarpeita. Esille tuli myös toiminnan haavoittuvuus ympäristössä, jossa sillä on jo merkittävä ja vakiintunut asema. Mielenterveystyötä ohjaavat rakenteelliset tekijät ovat kokemusasiantuntijuuden tulevaisuuden kannalta laajempi yhteiskunnallinen kysymys.\",\"PeriodicalId\":85557,\"journal\":{\"name\":\"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti\",\"volume\":\"1 1\",\"pages\":\"\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2021-10-05\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"1\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.23990/sa.103228\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"\",\"JCRName\":\"\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Sosiaalilaaketieteellinen Aikakauslehti","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23990/sa.103228","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
COVID-19-pandemian aiheuttaman poikkeustilanteen merkitys kokemusasiantuntijatoiminnalle mielenterveystyössä
COVID-19-pandemia keväällä 2020 sai aikaan nopeita ja mittavia muutoksia terveydenhuollossa. Toimintaa organisoitiin uudelleen, jotta pystyttäisiin turvaamaan riittävät resurssit testaamiseen ja tartunnan saaneiden hoitoon sekä minimoimaan tartuntariski. Muutokset ilmenivät myös psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Tutkimuksen kontekstina oli sairaanhoitopiiri, jossa kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunut toimintamalli ammatillisen mielenterveystyön rinnalla. Tutkimuksessa selvitettiin poikkeustilanteen aiheuttamia muutoksia mielenterveystyön kokemusasiantuntijatoiminnassa, muutoksille annettuja merkityksiä sekä kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistarpeita. Aineistona olivat sairaanhoitopiirissä tehdyt fokusryhmähaastattelut mielenterveystyön ammattilaisille, kokemusasiantuntijoille ja asiakkaille. Aineisto kerättiin kesän ja syksyn 2020 aikana osana laajempaa kokemusasiantuntijuuden merkityksiä tarkastelevaa tutkimusta. Aineisto on analysoitu laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Kokemusasiantuntijatoiminnassa COVID-19-pandemian aikana tapahtuneet muutokset konkretisoituivat kokemusasiantuntijoiden työtehtävissä. Kokemusasiantuntijatoiminnan muutosten merkitykset liittyivät sekä yksilö- että organisaatiotasolle. Yksilötasolla korostuivat vertaistuen toteutumiseen ja mielekkääseen toimintaan liittyvät merkitykset sekä taloudelliset ja tunnetason merkitykset. Organisaatiotasolla merkityksenannot liittyivät palvelujen monipuolisuuden vähenemiseen, kokemusasiantuntijakoulutuksen toteuttamiseen ja yhteistyön toteutumiseen. Kokemusasiantuntijatoiminnassa havaitut kehittämistarpeet kohdentuivat kokemusasiantuntijuuden jatkuvuuden ja monipuolisuuden varmistamiseen sekä etäpalveluiden kehittämiseen. Kokemusasiantuntijat kokivat siirtymisen etätyöhön monin tavoin haasteellisena. Tutkimus nosti esiin tarpeen huomioida myös kokemustoimijoiden jaksaminen. Tutkimustulokset osoittivat, miten kokemusasiantuntijatoiminnan merkitys eri toimijoiden näkökulmasta korostui, kun toimintaa ryhdyttiin poikkeustilanteessa rajoittamaan. Tutkimus toi esiin kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistarpeita. Esille tuli myös toiminnan haavoittuvuus ympäristössä, jossa sillä on jo merkittävä ja vakiintunut asema. Mielenterveystyötä ohjaavat rakenteelliset tekijät ovat kokemusasiantuntijuuden tulevaisuuden kannalta laajempi yhteiskunnallinen kysymys.
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
