Taivutuksesta ja väännöstä, osa II: Elementtimenetelmä

Artikkelin ensimmäisessä osassa [1] johdettiin kuormituksen alaiselle suoralle pal­kil­le yhdistetty taivutus- ja vääntöteoria. Se perustui neljää käyristymisfunktiota käyttäen muo­dos­­tettuun yksinkertaiseen siirtymäotaksumaan. Tässä artikkelin toisessa osassa esitellään, kuin­ka tätä teoriaa voidaan soveltaa käytännön tehtäviin elementtimenetelmän tekniikoita hyväksi käyt­­täen. Tehtävä voidaan jakaa seuraaviin osiin: 1) käyristymisfunktioiden määrittä-minen, 2) poik­ki­leikkaussuureiden määrittäminen, 3) palkkitehtävän ratkaiseminen ja 4) poikki-leikkauksen jän­ni­tysjakauman määrittäminen. Lopuksi esitetään laskentaesimerkki.